Uni

74 3 1
                                    

Laitoin puhelimen sivuun ja katselin seinälläni olevia kuvia Måneskinista. Nukahdin kuitenkin lähes heti.

Harjoittelin basson soittamista ja kuuntelin musiikkia, kunnes puhelimeni soi. Näytöllä on tuntematon numero. "Hei?" Vastaan epäröiden. "Moi Y/N! Miten sulla menee?" Sanoo tuttu ääni puhelimessa. Mietin kukakohan puhelimessa mahtaa olla ja vastaan "Ihan hyvin, mut kuka siellä oikein on?". Hetken hiljaisuuden päästä tuttu ääni sanoo "Unohdin esitellä itseni! Oon Victoria DeAngelis Måneskinin basisti!". Suuni loksahtaa auki enkä saa sanottua mitään. Victoria kysyy "Ootko siellä vielä?" . Vastaan ihan hämmästyneenä "Mitä, joo, Ootko se sä ihan oikeesti?! Onko muutkin siellä?". Kuulen tutun naurahduksen "Joo oon se mä, oota laitan kaiuttimelle niin kuulet.". Odotan ihan pienen hetken ja kuulen poikien juttelua taustalta. "Mitä tää..

Kerkesin sanomaan kunnes kuulin ärsyttävän kellon piippauksen korvani vieressä. Kaikki oli unta, tunnen kyyneleen vierähtävän poskelleni. Nousen istumaan sängyn reunalle ja pyyhin silmäni sekä niistän nenäni. Katselen valokuvia uudestaan, mietin samalla kuinka ihanaa olisi jos uni tapahtuisi oikeasti.

Menen vessaan pesemään kasvoni ja hampaat. Katson itseäni peilistä, rähäjtäneet lettini saa minut kuitenkin hymyilemään. Avaan letit ja harjaan laineet sormin auki. Tulen keittiöön vielä yövaatteissa katsomaan onko aamupalaa vielä. Äiti on kattanut pöydän valmiiksi ja kysyy nukuinko hyvin.

Istuin pöydän ääreen, otin leipää sekä aloin selittämään untani "Mä näin unta et voitin sen arvonnan, bändi oli Måneskin. Victoria soitti mulle siinä, mutta heräsin ennen kuin kerkesin kysyä mitä tapahtuu". Äiti katsoo mua ja hymyilee salaperäisesti. En kuitenkaan kysy miksi, vaan syön leivän loppuun ja menen huoneeseeni.

Katson vaatekaappiani ja valitsen sieltä mustat reikä farkut, valkoiset sukat sekä tpaidan Måneskinin logolla. Istun pöytäni luo ja kaivan meikkipussini pöydän laatikosta. Laitan mustat rajaukset silmiin niinkuin bändin jäsenillä yleensä on. Sillä aikaa äiti oli tullut huoneeni ovelle, mutta tälläkertaa hän odotti etten tehnyt mitään kunnes koputti oven karmiin.

"Joo?" Kysyn sekä kurkkaan äitiä päin. Hän ei sano mitään vaan tulee istumaan sänkyni reunalle. Äiti pitää selän takana käsiä ja hymyilee. Hetken hiljaisuuden jälkeen äiti sanoo "Lupaan että seuraavasta viikonlopusta tulee ehkä kesän paras". En vastaa mitään vaan odotan, että äiti jatkaa. Äiti ojentaa kirjekuoren minkä päällä lukee Y/N.

Avaan kirjekuoren ja alan itkemään...

Dream of life with VictoriaWhere stories live. Discover now