Life with Joonas [ Joonas x reader ]

"Pöö"

Ajamme mökin pihaan. "Nakkaa avain. Mul on kylmä" sanon ja Joonas heittää avaimen. Kävelen portaille ja avaan oven. Joonas meni hakemaan puita lämmittääkseen takan, onhan täällä kylmä.

Päätän mennä piiloon Joonasta eteisen nurkan taakse, ja säikäyttäisin tämän. Joonas tulee sisälle polttopuut sylissään. "Pöö!" Sanon ja hyppään Joonaksen eteen. "Vittu mä säikähin" Joonas säpsähtää ja heittää puut lattialle. Alan nauramaan ja hetken päästä Joonaskin purskahtaa nauruun.

Joonas sytyttää takkaan tulen ja minä teen meille kaakaota. Kävelen olohuoneeseen, Joonaksen luo, ja ojennan kaakaon Joonakselle. Istuudumme sohvalle ja nojaan Joonaksen olkapäähän. Joonas laittaa kätensä ympärilleni. "Mitä me tänään vielä tehtäis?" Joonas päättää kysyä pitkän hiljaisuuden jälkeen. "En jaksa tehä yhtään mitään" sanon rättiväsyneenä, vaikka kello onkin vasta 19.30. Ulkona on pimeää.
Nukahdumme tähän.

Heräämme aamulla siihen, kun jätkät ovat oven takana koputtelemassa. "Joojoo tullaan tullaan" Joonas sanoo haukotellen ja lähtee avamaan oven.
Jokainen tukee vuorotellen sisälle ja riisuvat ulkovaatteensa. Pian eteinen on ihan lumessa. Jaksan viimein nousta sohvalta ja lähden eteiseen poikia vastaan. "Voi vittu pojat. Nonii enköhän ala ensimmäisenä siivoomaan" sanon ärsyyntyneenä.
Haen rikkalapion ja alan harjaamaan lattiaa. Tunnen jonkun käden (kenenköhön) käteni päällä ja Joonas on takanani. "Anna ku autan vähän" Joonas sanoo ja harjaa lattian.

"Mitä asiaa teillä oli?" Joonas kysyy.
"Ei jaksettu olla enää Ollin luona, ku ollaan oltu jo nii kauan nii päätettiin tulla kattoo sua" Aleksi sanoo.

Menen tekemään meille aamupalaksi paahtoleipiä ja Joonas puhuu olohuoneessa jätkien kanssa.
Yhtäkkiä minua rupeaa pyörryttämään ja pyörryn.

Joonaksen pov

Kuulin kolahduksen keittiöstä ja päätin lähteä katsomaan mikä se oli.
Näin y/n:än lattialla pyörtyneenä.
"Jätkät!! Soittakaa ambulanssi" sanon kyyneleet silmissä. Sillä sekunnilla Tommi juoksee katsomaan, miksi huudan, ja miksi pitäisi soittaa ambulanssi. Niko soittaa ambulanssin ja Joel yrittää lohduttaa minua.
"Joonas, se on vaa pyörtynyt, tuskin mitään vakavaa" Joel sanoo minulle ja  halaa minua. "Tuskin, vaan TUSKIN, eli se voi olla vakavaa" sanon ja itken Joelin olkapäätä vasten.

Aleksi ja Tommi katsovat vierestä ja yrittävät myöskin rauhotella minua. Niko on ulkona odottamassa ambulanssia. Katson epätoivoisena
y/n:ää. Mielessäni käy vain, mitä hänelle voisi tapahtua.

Ambulanssia ei näy missään, olemme odotelleet jo vartin.