Saran ja Tonin tarina

5

Ennen seitsemännen luokan loppua
Sara oli onnistunut vältellä Tonia parhaansa mukaan jo monta kuukautta ja Sara ajatteli, että hän selviäisi myös toiseksi viimeisen koulupäivän. Sara oli kavereidensa kanssa ulkona, kunnes hän huomasi, että yhtä hänen kaveriaan kiusattiin. Samat kahdeksannen luokan pojat olivat Saran kaverin edessä ja pilkkasivat häntä. Sara juoksi kaverinsa eteen ja käski poikia jättämään hänet rauhaan. Pojat vain nauroivat ja lähestyivät Saraa ja Saran kaveria. Lopulta Toni hyppäsi samalla tavalla, kuin ensimmäisellä kerralla Saran ja kaverinsa eteen. Tällä kertaa Toni menetti hermonsa ja alkoi tapella poikien kanssa. Sara päätti liittyä joukkoon niin, kuin Sara ja Toni olivat tapelleet kahdestaan. Rehtori saapui ulos muutaman opettajan kanssa ja erotti Saran, Tonin ja pojat toisistaan. Heidät vietiin tyhjään luokkaan jossa alettiin keskustella heidän käytöstään ja mitä oli tapahtunut.

Sara ja Toni poistuivat luokasta yhtä aikaa. Sara oli lähdössä käytävää pitkin luokkaan, kunnes Sara tunsi, että jokin veti kättään. ”Voidaanko me vihdoinkin puhua?” Kysyi Toni ja päästi Saran kädestä, kun Sara kääntyi katsomaan häntä ihmeissään. “Hyvä on” vastasi Sara ja laittoi kätensä puuskaan. Toni kertoi Saralle kaiken mitä sinä kamalana päivänä tapahtui. Sara alkoi itkeä, kun kuuli mitä oikeasti kävi. Sara ei itkenyt pettymyksestä vaan ne olivat ilon kyyneleitä. Toni oli myös alkanut itkemään. Sara hyppäsi vihdoin Tonin syliin ja Sara ja Toni suutelivat pitkään. Sara ja Toni eivät välittäneet vaikka heidän ohitse käveli muutama oppilas. Sara ja Toni olivat ikävöineet toisiaan niin kauan, ettei mikään voisi pilata heidän hetkeään, kunnes Sara tunsi kolauksen päässään ja kaikki pimeni Saran mielessä.