Pipareita

383 10 2
                                    

Y/n:

Päivä oli alkanut hyvin..huonosti.
Tai no hyvin mutta olin täysin unohtanut äitini kuoleman päivän ja sen takia ehkä vähän masentavia asioita oli päässyt käymään.
Söimme Ollin kanssa jäätelöä ja katseltiin lasten ohjelmia telkkarista.
Olin hieman rauhoittunut aamummasta. Edeleen oli halu kysyä Ollilta että eikai hän ollut vihainen siitä mitä joutui näkemään. En usko että hän olisi vihainen. Hän halusi vain auttaa. Korkeintaan hän olisi surullinen, ja ajatus siitä sai minutkin surulliseksi.
"Oon tosi pahoillani" sanoin rikkoen hiljaisuuden.
Olli katsoi mua, en pystynyt katsomaan häntä.
"Ei se haittaa. Oikeesti, ei mitään hätää. Kaikki järjestyy kyllä ja, nii. Mut voisiks sä luvata mulle, et ennen ku aiot tehdä mitään nii puhuisit mulle asiasta nii voitas keksiä jotain muuta siihen tilalle? En haluu että satutat ittees tollain, se rikkoo mua tosi paljon." Olli sanoi hiljaa katsoen yhä mua.
Katsoin vihdoin takaisin häneen ja nyökkäsin. "Joo.. mä voin yrittää" vastasin.
"Oot mulle vaa tosi tärkee enkä haluu et joku kerta mä..menetän sut." Olli sanoi hiljaa ja lähes kuiskaten viimeisen kohdan lauseestaan.
"Mä lupaan sulle. Mä oikeesti tällä kertaa lupaan Olli." Sanoin tuijottaen syvälle hänen silmiinsä.
Hän yritti hymyillä vastaukseksi. Halasin häntä ja hän halasi takaisin.
Sain niin paljon turvaa hänen kosketuksestaan. "Oot mulle tosi tärkee ja haluun että tiiät sen" Olli kuiskasi.
"Sääkin." Vastasin hiljaisesti.
Hetki oli melko rankka ja surullinen mut eiköhän tää päivää jossai vaihees käänny parempaan.

Myöhemmin olimme vieneet kynttilän äitini haudalle.
Pakkanen oli yltynyt ja lumimyrsky vaivasi näköä.
Kävelimme takaisin kohti asuntoani.
Käteni oli Ollin kädessä ja molempien katseet kohti eteenpäin.
Olimme suunnitelleet että menisimme jätkien kanssa studiolle tänään, jotta minulle olisi muuta mietittävää.
Tekisimme kaikki jotain hauskaa yhdessä.
"Monelta me lähdetään sinne studiolle?" Kysyin keskeltä hiljaisuutta.
"Vaikka parin tunnin sisään" olli ilmoitti pienen hiljaisuuden keskeltä.
Nyökkäsin vastaukseksi.

Time skip studiolle🍓

Seisoimme studio rakennuksen ovilla odottamassa että joku pojista tulisi avaamaan oven, sillä se oli jätetty lukkoon.
Ovelle saapui Niko joka tervehti meitä  ja otti meidät sisään.
"Meidän lempi pariskunta on saapunut!" Niko huusi eteisestä muille.
Hymyilin itsekseni.
Kävelimme olohuoneeseen missä muut istuivat.

Istuimme sohvalle muiden kanssa.
Mietimme mitä voisimme tehdä kaikki yhdessä.
Ollin sormet leikkivät hiuksillani.
Nojasin häneen ja koitin pysyä perässä poikien ehdotuksissa asioissa mitä voisimme tehdä loppu päivän.
"Voitais leipoo joulu pipareita!" Aleksi ehdotti.
"Se vois olla hauskaa" vastasin ollin sylistä.
"Eli tehhää pipareita?" Joonas varmisti.
"Joo kuka lähtee ostaa pari pakettii piparkakku taikinaa?" Aleksi kysyi, onnellisesti kun hänen ehdotukseensa suostuttiin.
"Mää voisin."
Tommi ilmoitti ja nousi sohvalta.
"Ei vittu tästä tulee kyl hauskaa" joonas naurahti.
Kaikki naurahtivat perässä. Tommi kirjotti itselleen keittiössä ostoslappua ja valmistautui hakemaan meille pipari tarvikkeita.
Pääni makasi ollin sylissä ja hän edeleen leikki hiuksillani.
Katsoin häntä silmiin ja hymyilin.
"Söpö" hän kuiskasi.
"Sinäpäs" kuiskasin takaisin hänelle.
Olli nojautui alaspäin antamaan minulle suudelman otsalle.
"Voitteko mennä muualle söpäilemään jooko?" Joonas valitti.
"Antaa niie ny söpöillä pitkästä aikaa meidä nähden" Aleksi hymyili.
Käänsin katseeni heihin ja hymyilin.
"Porko kukaan ei estä sua söpöilemästä taas nikon kanssa täälä" naurahdin.
Joonas punastui lauseesta ja vilkaisi Nikoa joka naurahti myös.

Odotimme Tommin palaamista jonkin aikaa ja keskustelimme kaikki keskenään turhia.
"Voitais pelata lautapelejä sillä välin ku ne piparit jäähtyy ennen koristelua" Niko ehdotti.
Huomasin Joonaksen siirtyneen Nikon viereen istumaan. Ehkä ne saa söpöiltyä söpöilynsä tänään.heh.
Istuin Ollin sylissä ja hänen kätensä olivat paitani alla.
"Onko täälä lautapelejä ees?" Olli kysyi katsoen Nikoa.
"Ei mitää hajua oikeestaa" niko kohautti olkapäitään.
Joel nousi paikaltaan. "Mä voin käyä kurkkaa, jos ei näy nii joku soittaa Tompalle että tua semmosenki tullessaa." Joel ilmoitti ja lähti etsimään jotain pelejä.
Nojasin Olliin ja hän kietoi kätensä ympärilleni.
Joel palasi pian ison pinon kanssa täynnä erilaisia lautapelejä.
"No löytyhän näitä" Joel sanoi kantaessaan pinoa olohuoneen pöydälle.
"Miks ihmees teillä muuten on noin paljon pelejä paikassa joka on suurimmaks osaks tarkotettu biisien äänittämiseen ym?" Kysyin hämmästyneenä määrälle mitä pelejä oli.
"No siiis.. joskus tulee tylsää ja levotonta" joel vastasi kysymykseen.
Tommi tuli juuri samaan aikaan takaisin painavan näköisen kauppa kassin kanssa.
"Nonnii ny tehhää pipareitaaa!" Joonas huusi kuin pieni lapsi innoissaan. Joonas ryntäsi tutkimaan ostoskassin sisältöä, sielä oli kaksi pakkausta taikinaa, piparkakku muotteja sekä erilaisia koristeita ja kuorrutteita.

Piparien valmistamisesta tuli melkoinen sotku,mutta oliko sillä niin väliä kun kaikilla oli hauskaa.
Minä ja Olli työstimme sydämen muotoisia pipareita, joonas ja aleksi tekivät joulukuusen muotoisia, Joel maisteli raakaa taikinaa, niko ei osannut päättää minkälaisia tekisi, ja tommi yritti säätää uunia päälle ja pitää huolen ettei sotkusta tulisi liian iso.
Pipareista kumminkin loppujen lopuksi tuli tosi nättejä ja syötävän näköisiä.

Odotimme että uuni olisi valmis pipareille ja minä jo Olli jäimme keittiöön siivoamaan kun muut aloittelivat pelaamista.
"Sulla on jotain tossa" sanoin pyyhkäisten ollin leualta siihen jäänyttä jauhoa leipomisesta. Olli hymyili mulle.
"Sullakin on tossa jotain" hän kuiskasi mutta yllätyksekseni hän painoikin huulensa omilleni. Suutelin häntä takaisin ja tunsin taas perhosten leikkivän mahassani.
"Rakastan sua niin paljon" kuiskasin hänelle.
"Määkin sua kaunokainen" Olli vastasi minulle.
Uuni olikin sen jälkeen valmis ja laitoimme kaksi pellillistä pipareita uuniin ja liityimme pelaamaan lautapelejä muiden kanssa.

Loppu ilta oli ihanaa ja pipareista tosiaan tuli hyviä vaikka Porkon tekemissä oli aikapaljon jauhoa, mutta ei se haitannut.
Kello oli jo jotain yli keskiyön ja olimme pelanneet varmaan kaikki Joelin tuomat pelit läpi ja väsymys painoi vakavasti. Istuimme ringissä lattialla pelaamassa viimeistä erää jostakin pelistä jossa en oikein ollut pysynyt mukana. Nojasin Ollin olkapäähän ja yritin pysyä perillä mutta ei mennyt kauaa kun huomasin nukahtaneeni siihen.

_______
No nyt on taas kirjotettu huhhu en tiä mikä tää kirjotuksen sotku on xd
Tarvin taas varmaa parin päivän ajattelu tauon ku ei viel mitää hajuu miten jatkan tätä tai siis on mulla plääni miten tää menee mut haluun suunnitella tarkemmin xd
Kiitti tosi paljon taas kaikille jotka on tänne asti päässy <33

It's my party and I'll die when I want to //Blind channelWhere stories live. Discover now