Danielin näkökulma
Kello tulee varmaan ainakin yksitoista, ennenkuin minut käydään repimässä sängystä ylös. Tältä päivältä halusin vain hyvät yöunet, Netflixin ja Johanneksen. Kaikki kolme tuntuivat kuitenkin melko mahdottomilta, joten minun olisi paras karsia ne mielestäni.
Vintillä on paahtavan kuuma, joten oletan tästä tulevan kuuma päivä. Kiskon päälleni mustat farkkushortsit ja hihattoman paidan. Pörrötän hiukseni ja lähden kiittämään keittiöön. Ilmeisesti aamupala olisi kuitenkin pitänyt syödä viimeistään seitsemältä, sillä eteeni saan vain makaronilaatikkoa. Aamupalani on turhan tuhtia, joten jätän puolet syömättä. Tämän jälkeen etenen sohvalle röhnöttämään. Vaikka netti on kehno onneksi Spotify sentään toimii. Asetan kuulokkeeni korvilleni. Suosikki biisini soi taustalla, kun vaivun lähes uneen.
Eaven, eaven if I'm broken
I still keep my hope in
The one who holds me close...
Johanneksen näkökulma
Isä on tehnyt lähes kaikki työni, joten tänä aamuna pääsen helpolla. En saa kuitenkaan unelmieni poikaa mielestäni. Toisen olemuksessa oli jotain mitä en voinut vastustaa. Ja vaikka olin aiemmin ihastunut lähinnä vain poikiin, vain Joella tiesi totuuden. Kukaan muu täällä puskassa ei tulisi hyväksymään minua. Vaikka ihan tosi, onko jollain seksuaalisuudella mitään väliä? En silti voinut vastustaa kesävieraan vetovoimaa, joten ennenpitkää pingoin tämän talolle. Koputin ovelle, mutta kun ovea ei avattu, kävelen sisälle tavalliseen tapaani. "Moi tääl o Johannes, sattuisko Daniel olee tääl?" Kailotan.
Pojan löydän sohvalta puoliunessa, joten tökkään tätä selkää. Tuo säpsähtää, mutta minä vain virnuilen takaisin. "Läheksä uimaa?" Kysyn sitten
"No... En mä ny tiiä " Saan yllätykseksi ainakin melkein kieltävän vastauksen.
"Ulkona o 31°C ja sisällä varmaan nelkyt! Tulisit ny!" Intän
"Noku en mä oikee tykkää uida." Daniel vastaa
"Sit voit vaa kahlaa, mut tääl saat lämpöhalvauksen. "
"Okei, okei mä tuun." Daniel suostuu ja hymyilee minulle.
Hymyilen tuolle takaisin, jotain mätää tässä kyllä oli. Kuka ei tulisi uimaan tässä helteessä, kun vesikään ei ollut kylmää. "No mut hei kymmenen minuutin pääst pihakeinul."
Danielin näkökulma
Johanneksen lähdettyä kävelen takaisin vintille. Poika oli oikeassa kuolisin lämpöhalvaukseen tällä menolla, joten edes kahlaaminen tekisi hyvää. Vaihdan farkkushortsit uimashotseihin ja nappaan pyyhkeen mukaan. Alakerrassa täytän vesipulloni, jonka jälkeen heitän flipflopit jalkoihini.
Pian tapaankin Johanneksen pihakeinulla ja tämä lähtee johdattamaan meitä metsään. Matka ei todellakaan ole pitkä, joten pian saavumme ehkä söpöimmän lammen rantaan. Käymme testaamassa veden lämpötilaa. "Ainakin 25" sanon ja kun katson Johannestan tämän jumalainen vartalo paljastuu paidan alta. Katseeni liimautuun tuon vatsalihaksiin.
"Mitä sä tuiotat?" Johannes kysyy virnuillen.
"Öh... Kunhan katon" sanon ja räpyttelen katseeni muualle. Tai hei miksi minä noin sanoin?! "Tai siis... "
Vastaukseksi saan hillitöntä naurua vai hetkinen tuo on kyllä kikatusta. Nauran mukana, koska olen jälleen kerran onnistunut toilailemaan. Heitän oman paitani pois ja lähden kävelemään laiturille.
Johanneksen näkökulma
Juoksen rannasta suoraan lämpimään veteen ja sukellan. Vesi on ihanan virkistävää ja kun nousen takaisin pintaan katson hymyillen Danieliin päin, joka istuu laiturilla. "Komistu-... Tulisit ees pulahtaa. Sä palat siellä."
"Komistus?" Daniel sanoo hymyillen leveästi. "Joo kyl mä tiedän et oon aika komee, mut pärjään tässä ihan hyvin. " Tuo sanoo, jonka jälkeen nousee seisomaan. Hän kuitenkin liukastuu märällä laiturilla ja mätkähtää oitis veteen.
Alkuun nauran, mutta kun sisäistä, ettei pojan pää pysy pinnalla kolmea sekuntia pidempään, huolestun. Lähden uimaan Danielia kohti ja nappaan tuota kiinni vyötäröstä. Selvä tuo ei siis pitänyt uimisesta, koska ei tainnut osata. Toisen pojan vartalo aivan kiinni omassani tuntuu oikeastaan tosi hyvältä uidessani matalampaan kohtaan. En tosin päästä pojasta irti. En halua päästää, vaikka olemme kohdassa, jossa tuon jalat ylettyvät turvallisesti pohjaan. "Ootko sä kunnossa?"
"Sun ansiosta Joo." Daniel sanoo hiljaa. Tuollakaan ei taida olla kiirettä irti minusta.
"Oisit voinu suoraa sanoo, ettet osaa uida. " Ja kun en saa vastausta jatkan. "Hölmö, ei mua haittaa, enkä pidä sua nolona."
Daniel hymyilee minulle vastaukseksi ja kuiskaa "kiitos"
Pojan puolialaston keho tuntuu lämpimältä omaani vasten. "Voidaan uida tällai, yhdes" kuiskaan toisen korvaan virnuillen.
DU LIEST GERADE
But mama, I like boys 🏳️🌈
RomantikTarina rakkaudesta, joka saa alkunsa, kun nuori poika lähtee viettämään kesää maalle isovanhempiensa luokse. Kauas ystävistä, festareista ja elämästä. Kesä keskellä ei mitään tulisi olemaan tuskastuttavan pitkä ja ennen kaikkea tylsä. Tai niin hän u...
