It's my party and I'll die when I want to //Blind channel

Matka

Tietäisittepä kuinka paljon rakastan tunkee näit anime gifei näihi tarinoihi vaikken ees kato animee😩 joo oli pakko ilmottaa
______

Skip seuraavaan päivään🍓

Y/n:

Olimme minun luonani ja suunnittelimme minne meidän 'loma kohteemme' sijoittuisi.
"Olis ihana käydä Lapissa!" Hihkaisin iloisesti.
"En oo enne käyny siellä" jatkoin.
"Jaksaisikko muka istuu autos nii kauan?" Olli kysyi katsoen minua ja naurahtaen hieman.
"Tottakai jaksaisin, se on ollu mun isoin unelma pienestä asti" sanoin katsoen häntä syvälle silmiin, pieni hymy kasvoillani.
"Hmm no kai me sit mennään sinne." Olli lopults myöntyi.
"Jes kiitos!" Sanoin onnellisesti ja nousin halaaman Ollia. Hän antoi lämpimän halin takaisin ja suudelman otsalleni.
"Teen mitä vaa et olisit onnellinen." Hän kuiskasi minulle.
"Samoin" sanoin katsoen hänen kauniisiin silmiin.
Suutelin hänen maailman pehmeimpiä huuliaan ja hukuin siihen hetkeen jälleen.

Sovimme että lähtisimme reissuun ensi viikon maanantaina, ja nyt oli lauantai joten matkaan ei olisi enää kauaa,
Olin innoissani. Olin onnellinen kun Olli oli suostunut ehdotukseen.
Istuin keittiön pöydän äärellä ja odottelin että Olli palaisi kaupasta.
Purin alahuultani ja luin jotain turhanpäiväisiä uutisia kännykästäni. Ei mitään kiinnostavaa.. harvoin sielä kyllä mitään mielenkiintoista olikaan. Harvoin edes luin uutisia. Nostin katseeni ikkunaan. Ikkunalaudalle oli pöllähtänyt punatulkku. Hymyilin sille, vaikka se tuskin mitään ymmärsikään.
Jatkoin kännykän selaamista, kunnes vain tylsistyin ja päätin mennä tupakalle.
Kävelin eteiseen ja melkein potkaisin kengät jalkaani, jos sen noin voisi kuvailla. Hetitin takin päälle ja hupun päähän, tarkistin taas kaiken tärkeän olevan mukana ja istuin pihan rappusilla.

Käsiä hieman palelsi mutta en antanut sen häiritä. Näin kaukaa Ollin lähestyvän kämppääni kahden ostoskassin kanssa. Hauska juttu oli että en edes tiennyt mitä hän lähti ostamaan. Näin hänen hymyilevän minulle kaukaa, hymyilin takaisin ja imaisin savua keuhkoihini.
Huomasin kuinka hän meinasi liukastua ollessaan lähempänä.
"Tää on kyllä nii petollinen tää sun pihas!" hän huudahti muutaman metrin päästä.
Naurahdin hieman.
"Onhan se" vastasin lempeästi.
Olli liukasteli vierestäni sisälle.
"Laitan ostokset keittiöön tuun sun seuraks jos ehin." Hän ilmoitti tallustaessaan ovesta sisään. Nyökkäsin hänelle.
Ei mennyt oikeastaan edes minuuttia kun hän oli saapunut istumaan viereeni.
"Mitäs ostit?" Kysyin katsoen häntä ja päästäen savun ulos keuhkoistani.
Hän katsoi eteenpäin ja hymähti suuri hymy kasvoillaan, "se on yllätys" hän ilmoitti salaperäisesti. Siirsin katseeni jäiseen pihaan. "Vai niin" hihitin.
"Vieläkö oot ilone siit Lappii lähdöst?" Olli kysyi vilkaisten minua taas.
"Tottakai oon, en ois uskonu et suostut siihen oikeesti" sanoin sanat täynnä tuota pitkään jatkunutta onnellisuutta.
"Hyvä" Olli sanoi hiljaa yhä hymyillen.
Viimeistelin tupakkaani ja pyrin nousemaan jäisiltä rappusilta, mutta melkein liukastuin.
"Määhän sanoin tää on petollinen tää piha" Olli totesi naurahtaen ja varmistaen etten meinaa kaatua uudestaan.
"No ai" totesin takaisin tiputtaessa tupakan tumppia tuhkakuppiin.

Palasimme sisälle ja Olli valmistautui esittelemään ostoksiaan.
Istuin häntä vastapäätä keittiön pöydällä.
Hän otti yksikerrallaan tavaroita kasseista, aluksi normi ruoka juttuja mutta sitten [[tähän nyt saat kuvitella jotain asioita mitä haluaisit tosi paljon]]
Suuni aukesi, hän oli ostanut paljon kaikkea mitä hän tiesi haluavani. Silmäni suurenivat, pöydällä oli paljon pientä ja isompaa tavaraa.
"Ootko tosissas?! Eikai tää oo unta, jos on nii älä herätä mua" sanoin silmät suurina. Yllättynyt ilmeeni muuttui pian suureksi hymyksi ja iloksi. "Aattelin et ostan sulle etukäteen vähä jotain kun en tiiä ehdinkö hommata joululahjoja, mut niitäki tuut todellaki saamaa" Olli hymyili.
"En tiä mitä sanoo, oot paras,ihana täydellinen, mitä mä oon tehny ansaitakseni sut?" Aloin melkein itkeä, olin niin onnellinen, varmaan kukaan ei ollut aikaisemmin tehnyt minulle näin ihanasti. Nousin halaamaan Ollia ja hän halasi minu lämpimästi takaisin.
"Kiitos niin paljon, rakastan sua!" Kerroin hänelle irtauruessani halista.
"Määkin sua, tosi tosi paljon" Olli kuiskasi.
Tunsin hänen pehmeät huulet jälleen omiani vasten. Olisin voinut olla siinä tuntikausia. Todella Rakastin häntä.
"Mut tästä kaikesta huolimatta paras asia mitä voin saada, ja tuun ikinä saamaan on sä, mikää ei korvaa sua" Sanoin Ollille onnen kyyneleet valuen silmistäni. "Samat sanat" Olli vastasi halaten minua uudelleen.
Pieni puna tarttui poskiini ja nenän päähäni tilanteesta. En voisi pyytää mitään muuta.

___
Tää jäi taas kauhee lyhyeks pahoittelen, seuraavasta luvusta tulee pitempi lupaan xd on vaa taas ollu kauheesti kaikkee henkilö koht. Asioit mitä on pitäny hoitaa nii en oo kerenny keskittyy näihin🥲 kiitos jos oot päässy tänne asti<3
Palaan aamulla korjaa kirjotusvirheet jos niit löytyy :p