Sokea rakkaus

1. Ensitapaaminen

Avasin lokeroni ja otin seuraavan tunnin kirjat valmiiksi, kuten jokaisena muunakin päivänä.
Samaan aikaan, kun sujautin kirjat ruskeaan nahkaiseen laukkuuni, kaksi ystävääni juoksevat luokseni, huomasin heistä heti, että heillä on minulle jotakin kerrottavaa.
"Et ikinä usko.." Megan aloitti.
Naurahdin, sillä en ollut koskaan nähnyt heitä niin innokkaina.
"Meidän kouluun on tullu uus poika, se meni just rehtorin kansliaan ja ei siinä kaikki.." Aimee jatkoi, kunnes Megan keskeytti hänet
"se on aivan älyttömän kuuma!" hän huudahti.
"Ootteko nyt ihan varmoja ettei se oo vaikka joku uus siivooja?" epäilin heitä, sillä ei meidän kouluumme ollut tullut uusia oppilaita moniin vuosiin.
He menivät hiljaisiksi ja katsoivat toisiaan.
"Ainakin tänne on tulossa sitten kuuma siivoja", Aimee naurahti, mutta Megania ei naurattanut.
"Mä aion ottaa selvää, koska jos toi poika on uus oppilas, mä aion niin iskee sen!" Megan sanoi vakavana. Yritin pidättää naurua ja peitin suuni kämmenelläni, mutta hymyni puski silti läpi. Megan heilautti mustia aaltoisia hiuksiaan ja lähti kävelemään kohti rehtorin kansliaa.
"Ei voi olla todellista.." Aimee kuiskasi korvaani.
"Mitä se oikein tekee?" Olin hämilläni ja käännyin katsomaan Aimeetä.
Katsoimme toisiamme ja lähdimme Meganin perään. Juuri kun ehdimme saada Meganin kiinni, kellot soi.
"Mä tuun kohta perässä, mun pitää käydä vessassa" sanoin tytöille, ja lähdin kävelemään vessoja kohti.
Kulmalla törmään tähän uuteen "oppilaaseen" ja kaaduin
"Varo vä-" aloitin, kunnes hän jatkoi
"anteeks, mä en yhtään kattonu eteeni"
Siniset silmät, blondi keskijakaus, se tosiaan oli kuuma. En saanut sanaakaan suustani.
"Ainiin, Bryan" hän ojensi kättään.
Tartuin käteen ja esittelin myös itseni,
"Victoria", hymyilin ja hän hymyili myös minulle.
"Mun.. Mulla.. Alkaa tunti.." änkytin nolona.
"Ehkä me joskus taas törmätään" Bryan naurahti. Hymyilin ja en enää edes kehdannut jäädä vessaan, sillä tilanne oli kiusallinen. Joten päätin vain juosta portaat äkkiä ylös ja mennä luokkaan muiden perässä.

Kerkesin juuri istua alas, kunnes Bryan astuu luokkaan samalla kun katsoi minua hymyillen.
Aimee ja Megan kääntyvät katsomaan minua ihmeissään, sillä en kerennyt mainita heille meidän törmäämisestä, kirjaimellisesti törmäämisestä.
"Hyvää huomenta, teidän luokalle tuli uusi oppilas, haluatko esitellä itsesi, vai esittelenkö minä?" Opettajamme aloitti.
Bryan astui luokan eteen ja katsoi minua hymyillen.
"Hei kaikki, mä oon Bryan Calmet" hän katsoi ympärilleen ja kääntyi katsomaan opettajaamme.
"Kiitos Bryan, tuolla Victorian edessä taitaa olla sulle vapaa paikka, voit istua sinne"
Sydämeni hyppäsi kurkkuuni, miksi hän tuli juuri meidän luokallemme, miksi hän istuu juuri minun eteeni ja miksi... Miksi juuri me törmäsimme?