Tunarointia Menneisyydessä || Marauders/Harry Potter Fanfict

Luku 11

Lavender

"Hei Lav, minne olet menossa" Kuulin Siriuksen flirttailu äänen takanani. Käännyin ympäri ja näin Siriuksen. Tylypahkan virallisen naistenmiehen. Itse en ollut yhtään kiinnostunut hänestä, vaan yhdestä toisesta. "Mitä haluat vanhempi Musta" vastasin hänelle huokaisten suuresti. "Miksi sanoit minua vanhemmaksi Mustaksi" Sirius kysyi. "Koska tiedän että omistat pikkuveljen, Regulus nimeltään ja hänkin on koittanut iskeä minua, vaikka en ole edes kultakimpale, Hermione ennenkin olisi" Vastasin hänelle. "Kuka on Hermione" Sirius kysyi ihmetellen. "Eksäni nykyinen tyttöystävä ja Ginnyn paras kaveri" Vastasin. Sitten lähdin pois Siriuksen luota ja jätin hänet ihmettelemään.

"Lav!" kuulin ihastukseni sanovan. Olin menossa ennustuksen tunnille. "Moi" vastasin hänelle iloisesti. Hän hymyili minulle. Sydämeni hakkasi lujaa. "Haluatko tulla tänään illalla kirjastoon kanssani, haluaisin tutustua sinuun, älä huoli en ole samanlainen kuin Anturajalka" ihastukseni jatkoi. "Joo tottakai!" Vastasin. "Sori pitää mennä minulla ei ole ennustusta" Hän sanoi vielä. Sen jälkeen hän lähti omalle tunnilleen.

(A/n: En aio paljastaa vielä hetkeen Lavenderin ihastuksen nimeä, eli sitä voi arvailla:) )

En ollut jaksanut keskittyä yhtään ennustuksen tunnilla. Ginny huomasi sen, koska hän kiusotteli minua siitä tunnin jälkeen. "Kukas sinulla on mielessäsi" Ginny kysyi virnuillen. Annoin hänelle pliisäläjaksakysellä-katseen. Silti Ginny jatkoi kyselyään. "Onko se Sirius" Ginny vitsaili. "Mitä ihmettä ei todellakaan!" Vastasin hänelle järkyttyneenä. "Kuka se sitten on" Ginny jatkoi vieläkin. "En kerro" vastasin hänelle virnistäen.

A/n: Selvästi muille ei tee hyvää olla Kelmien seurassa kun ne alkas jo käyttää Kelmien virnistyksiä. No mikäs minä sille teen :)

"Minne sinä menet" Ginny kysyi kun olin lähdössä tapaamaan ihastustani. "Treffeille, heippa Gin" vastasin hänelle ja Juoksin ulos koko Rohkelikon tornista ettei Ginny alkaisi seuraamaan. Sain juuri hengitykseni tasaantumaan kun saavuin kirjaston luo. Menin istumaan pöydän ääreen missä olin usein nähnyt Hermionen istuvan meidän ajassamme. Odotin 5 minuuttia, kunnes ihastukseni saapui paikalle. "Sori en meinannut millään päästä pois muiden Kelmien luota" Hän sanoi hengästyneenä. "Ei se mitään" vastasin hänelle.

Päätimme että lähtisimme eri aikaan Rohkelikon torniin ettei Ginny ja kelmit huomaisi ja kertoisi koko koululle. Ajattelin matkalla Rohkelikon tupaan Mitä olimme tehneet. Olimme suudelleet ja tutustuimme toisiimme, joka oli kyllä aika turhaa, koska tiesin hänestä asioita tulevaisuudesta. Suudelmamme olivat paljon parempia kuin minun ja Ronin koskaan.

"Lav nyt kerrot kyllä kaiken missä olit, kenen kanssa ja mitä teitte" Kuulin Ginnyn huutavan heti kun astuin muotokuvasta sisään oleskeluhuoneeseen. Huokaisin syvään. Näin Colinin, Harryn ja Fredin kasvoilla kiinnostuneet ilmeet. Sitten aloin selittämään. "No en kyllä kerro kenen kanssa olin, mutta olin Kirjastossa" vastasin hänelle. En aikonut kertoa hänelle Mitä tein. Olimme sopineet, että pitäisimme sen salaisena. Sinäänsä me siis seurustelimme.

Myöhemmin olin Ginnyn ja Alicen kanssa kolmestaan tyttöjen makuusalissa. Olin päättänyt kertoa heille mitä olin tehnyt kirjastossa. "Gin voin nyt kertoa mitä tein kirjastossa" sanoin hiljaa aluksi. Ginny ja Alice katsoivat minua kiinnostuneina. "Me suutelimme ja tutustuimme paremmin toisiimme" jatkoin. "HAH TIESIN ETTÄ JOTAIN SIELLÄ TAPAHTUI" Ginny huusi riemuissaan. Alice oli sentään rauhallisempi. "Kukas tämä onnekas tyyppi on jota olet suudellut" Alice kysyi minulta. "En kerro, ainakaan vielä" vastasin. Ginny näytti pettyneeltä. Virnistin hänelle.