So, it's gonna be forever?|| (Niko x Joonas)

Part 1

~Niko~
Herään taas uuteen aamuun. Yhtä turhauttavaa kuin aina. Vaikka se kuulostaakin järjettömältä, niin toivon etten enää seuraavana aamuna heräisi. Joudun taas näkemään studiolla Joonasta. Miksi piti mennä ihastumaan omaan parhaaseenkaveriin? Mitä siitä nyt on, 3vuotta? Olen vieläkin aivan kusessa häneen. Taas yksi asia joka pilaa elämääni hiljattain. Nousen ylös sängystä ja kävelen keittiöön. Pitäisi käydä suihkussakin joskus, mutta ei vain ole voimia siihenkään. En ole käyny moneen päivään suihkussa, ja se alkaa pienesti itseäkin ällöttää, mutta en voi sille mitään että minulla vain sattuu olemaan niin paska olo. Laitan kahvin valumaan ja käyn sillä aikaa pukemassa. Kävelen makuuhuoneeseen ja avaan vaatekaapin oven. Mitä täälläkin nyt on? Ei mitään. Pyykkikin pitäisi pestä ja kaikkea muuta. Se on kylläkin pakko tehdä, että saan sentään puettua puhtaat vaatteet. Otan kaapista vain harmaat lökärit ja mustan hupparin. Puen ne päälleni ja vedän valkoiset nilkkasukat jalkaani. Kaivan vielä yöpöytäni laatikosta yhden ponnarin, jotta saisin hiukseni nutturalle. Sidon hiukseni ja kävelen takaisin keittiöön. Kello on vasta 6.46 ja treenit alkavat vasta 9.15 joten ajattelin käydä vielä tämän aamun aikana kävelyllä. Kahvi on jo tippunut joten otan kaapista yhden kupin ja kaadan siihen kahvia. Menen istumaan pöydän ääreen ja alan hörppimään kahvia. Istun hiljaa pöydässä juomassa kahvia kunnes kuulen ovikellon soivan. Kuka siellä tähän aikaan voi olla? Nousen pöydästä ja laahustan hitaasti ovelle. Joonas? "Mitä sä täällä?" Ihmettelen. "Etkö muista? Sovittiin että tuun hakemaan sut ja mennää yhessä treeneihin." Joonas muistuttelee. En muistanut yhtään. Voi vittu. "Anteeks, en muistanu. Miks tulit jo nyt?" Pahoittelen, ja lisään kysymyksen perään. "Aattelin nyt että voisin pitää sulle seuraa tän aamun." Joonas sanoo hymyillen. Muodostan pienen hymyn kasvoilleni. "No kiva, mut sit joudut valitettavasti tulla vielä aamu kävelylle." Sanon. "Ei se mitää haittaa" Joonas sanoo. "No mut mulla on nyt kahvin juominen kesken ni jos tuut tonne pöytään" ehdotan. Joonas nyökkää. Kävelen takaisin keittiöön ja istun pöytään juomaan kahviani. Joonas riisuu ulkovaatteensa ja tulee sitten myös keittiöön. Hän istuutuu minua vastapäätä. Juon kahviani. On kiusallinen hiljaisuus. "Mitäs meinaat tehä viikonloppuna?" Joonas kysyy. Kohautan hartioitani. Joonas näyttää turhautuneelta. Hän ilmeisesti yrittää saada jonkinlaista juttua käyntiin, mutta minä en puhu mitään. Joonas katselee ympärilleen. Hän jättää katseensa hetkeksi makuuhuoneen suuntaan.

~Joonas~
Istumme keittiön pöydän ääressä. Yritän saada edes jotain puhetta hiljaisuuden keskelle, mutta Nikolta ei juttu oikein luista. Katselen ympärilleni Nikon asuntoon ja katseeni kiinnittyy Nikon makuuhuoneeseen. Ovi on auki ja näen lattialla monta monta vaate kappaletta. Katson huoneen suuntaan hetken, kunnes käännän katseeni takaisin Nikoon. "Pesetkö ikinä noita sun vaatteita?" Kysyn. Kuulostan vähän töykeältä. "Tai siis tarkotan, että sun lattialla on aika paljon vaatteita." Korjaan. Niko katsoo minua vähän hermostuneena. "Mmh ei oo vaa jaksanu pyykätä" Niko vastaa minulle. "No haittaako jos menisit yksin sinne kävelylle, niin mä voisin pistää noi pyykit koneeseen?" Ehdotan. Niko nyökkää ja hymyilee vähän. Niko on juonut kahvinsa ja lähtee ulos. Minä puolestani menen Nikon huoneeseen ja alan keräilemään pyykkejä syliini. Niitä on aivan tolkuttomasti. Olen saanut kaikki pyykit käsiini ja lähden ne käsissäni kylpyhuoneeseen. Lasken vaatteet maahan ja avaan pesukoneen luukun. Pistän pesuaineen luukkuun ja pyykit koneeseen.

Sanoja 501

Ig toi et kaiken väriset pyykit meni nyt sit samaan aikaan tonne koneeseen😭😂 Leikitään että siellä on vain yhden värisiä pyykkejä🤫 Ja joo päätin nyt alottaa tähän kylkeen toisen tarinan, ja oikeastaan myös kolmannen mutta siitä en vielä julkase mitään.