Ahdistus

1.1K 82 14
                                    

》Nikon nk.《
Istuin Tommin kanssa hänen sohvalla. "Miten helvetissä mä saan sen sänkyy mun kaa." Mietin ääneen. "Odotat et se on valmis, et sä sitä voi pakottaakaa siihe." Tommi sanoi. "En ni. Vittu, kumpa se suostuis nopee. En jaksa olla täs suhtees." "No jos oot seksin tarpees, ni mee panee jotai tyyppii." "Arvaa vaa et onks käyny mieles." "No miks et oo sit theny nii?" "Koska en haluu ottaa riskii et Joonas sais tietää." "Selvä sit. Kai sä sit tyydyt sun kätees ja porn hubii." "No vähä pakko, ku ei oo mitää muutakaa vaihtoehtoo." "Nii." Tommi sanoi.

》Joonaksen nk.《
Katsoin itseäni vessanpeilistä. Ahdisti, enkä ole varma miksi minua ahdisti. Meillä oli niin kivaa Ollin kanssa ja minua alkoi yhtäkkiä ahdistamaan. Tuli kauhea tarve viillelä. Hengitin syvään. Kaikki on hyvin. Kaikki on hyvin. Kaikki on hyvin. Hengittä ihan rauhassa. Mitään pahaa ei oo tapahtumassa. Mun ei tarvii satuttaa itteeni. Me pärjätää ilmanki viiltelyy. Sanoin mielessäni jatkuvasti. Siltikään en pystynyt keskittymään hengittämiseen. Tuntu että happi loppuisi keuhkoistani ja että kaulallani olisi kädet jotka kuristaisivat. Vessa tuntui todella ahtaalta. Tiedän etten pääsisi tästä ahdistuskohtauksesta eroon, jos en satuta itseäni. Hengitä. Hengitä. Hengitä. Jankkasin päässäni. Kuole. Joku toinen ääni sanoi päänisisällä. Et sä ansaitse elää. Ääni jatkoi. Kaikki olis ilosii jos sua ei olis. Sun äitiski olis elossa jos sua ei olis olemas. Ääni sanoi. Nostin tärisevät käteni korvieni päälle ja menin lattialle istumaan. Oo hiljaa. Ajattelin. Viillä sun kaulas auki. Ääni sanoi. Pudistin päätäni. M-Mä lupasin Ollille etten tee sitä enää. Ajattelin. Ei sitä kiinnosta. Tee se. Ääni yllytti.

En. Ajattelin.
Tee se.
En.
Tee se!
En tee!
Tee se, sä ansaitset kuolla. Kukaan ei halua sua tänne, kaikki haluu että sä kuolet! Ääni huusi. "Pää kiinni!" Huusin niin kovaa kun kurkusta lähti. Pian vessanovi avautui ja Ollin äiti tuli luokseni. "Joonas kato mua." Nainen sanoi. Pudistin päätäni. Hän laittoi kätensä poskilleni ja nosti pääni itseänsä kohti. "Joonas sul ei oo mitään hätää. Hengittele ihan rauhassa, okei? Hengitä samaan tahtiin ku mä, okei? Pystytkö sä siihen?" Hän kysyi, nyökkäsin hiukan epävarmasti. "Hyvä. Sisään ja ulos. Sisään ja ulos.." Naine sanoi. Hengitin samaan tahtiin kuin hän, mutta se ei auttanut.

"M-Mä en saa he-enkeä!" Huusin itkien ja aloin ottamaan sideharsoa mikä oli kaulallani, niin pois, mutta Ollin äiti esti sen. "Rakas tuutko äkkii tänne!" Hän huusi aviomiehellensä. Pian olin vahvojen käsivarsien syleilyssä. En pystynyt liikuttamaan käsiäni tai mitään. "Mu-ulta lop-ppuu ha-appi!" Huusin. Ollin isä silitti hiuksiani. "Sulla ei oo mitään hätää. Hengittelet vaa ihan rauhassa, me ei lähetä tästä, enneku tiedetää että sulla on kaikki hyvin." Ollin äiti sanoi. Yritin rauhoittaa itseäni, mutta se ei toiminut. Hengittäminen kävi yhä vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Aloin yskimään, sillä tuntui siltä että tukehdun. Tunsin Ollin isän otteen heltyvän ympäriltäni. Sydämmenilyönti kiihtyi kokoajan ja tuntui siltä että se hyppäisi rinnastani ulos tai lopettaisi toiminnan kuin seinään. Pian tunsin pienen pistoksen olkapäässäni ja sitten minulle tuli jotenkin rauhallinen olo. Nojasin Ollin isää vasten. Oloni oli todella sekava ja väsynyt. "Mu-ua väsy-yttää." Sanoin hiljaa. Ollin vanhemmat nyökkäsivät. Ollin isä nousi seisomaan, minä sylisäsnsä ja lähti vessasta. Hän kantoi minut Ollin huoneeseen ja laski sängylle. Hän peitteli minut ja lähti sitten huoneesta. Suljin silmäni.
》《》《》《》《》《》《》《
Sanoja: 530

Joo päätin nyt tulla pois tauollt, koska mul oli tylsää ja kaikkee.

Why me? 》Niko x Joonas《VALMISDonde viven las historias. Descúbrelo ahora