Aleksi:
Pidän tuota syleilyssäni rauhoitellen tuota.
"Kaikki on hyvin"
"Mikä on?"
Sanon vuorotellen noita kahta lausetta odottaen, että tuo saisi sanansa suustaan.
Y/n vetää itsensä taas himan kauemmaksi minusta ja kääntyy kasvotusten minuun päin.
"Niklas"
Tuo sanoo ja tunnen tuon huulet omillani.
Lämmin tunne valtaa kehoni.
En odottanut tätä yhtään.
"Niklas"
Yritän säestää tämän kaiken seasta muttei Y/n sen hirveämmin tainnut siitä kiinnostua.
Irtaudun.
"Niklas?"
Sanon vielä kertaalleen pitäen tuon poskista kiinni.
"Sepä se"
Tuo änkyttää minulle samaan aikaan ollessaan onnellinen.
"Sä näit Niklaksen?"
"Näin!! Se seiso sun takana"
Nousen ylös tuolta maasta ja tähyilen ympärilleni.
Maassa tosiaan menee ihmisen jalan jäljet.
"Kato"
Y/n sanoo ja osittaa pienen metsätien reunaa missä löhöilee yksinäiset aurinkolasit.
Kävelen.
Melkein juoksen niiden luokse ja nappaan ne käteeni.
"Näyttääkö nää tutuilta?"
Sanon samalla kävellessäni Y/n:in viereen.
"Se oli Niklas.
Mä ostin noi lasit sille, kun lähettiin Espanjaan sillä sillä ei ollut."
Tuo vastaa minun tiedustaessa ettei tämä kaikki äskeinen tosiaankaan ollut harhaa.
"Mentäis jo kotiin.
Ilmoitetaan poliiseille lisä havaintoja niin ehkä ne sais sen pian kiinni."
Sanon huokaisten ja otan nuo lasit käteeni.
"Tiedänpähän nyt, että se on ainakin Suomessa vielä"
Tuo sanoo ja nappan tuota kädestä.
Lähdemme kotiin päin.
_______
Back in time: Tulipalo
Niklas:
Olen vihainen, mutta samalla surullinen.
En saanut vastausta kirjeeseen jonka kävin aivan itse Y/n:in asuntoon viemässä.
Pirun Alex Mattson on vienyt "tyttöystäväni" taino vanhan sellaiseenkin.
Mutten aijo luovuttaa ennenkuin saan hänet takaisin.
Tänään aijon mennä Jennin kyllä Jennin Aleksin ex:än kanssa Y/n:ille hiaman kylään.
_____
"Mitä vittua"
Huudan kun tulen tuon kerrostalon pihaan.
Nään kuinka tumma savu nousee tuolta kerrostalosta.
"No miten me nyt päästään sisään"
Jenni sanoo raapien päänahkaansa.
Tiedän, että Y/n on tällä hetkellä töissä ja keksinkin loisto idean.
"Mee harhauttaa sitä sairaalalle niin mä hoidan tän"
Sanon ja nään tuon epäröivä ilmeen.
"No vittu mene jo"
Karjaisen, kun huomaan tuon musta hiuksisen pojan lähestyvän taloa.
Nään Jennin joka luikahtaa talon takaa ja minä suuntaan sisään.
"Hei ei sisään saa mennä! Siellä palaa!"
Yksi noista talossa asuvista ihmisistä sanoo.
"Älä sä huolehdi mun asioista"
Kiroan tuolle sillä minulla on nyt kiire, etten tule huomatuksi.
___
Etsin ja etsin.
En nää sisällä mitään.
"Missä se kirje on"
Raivoan taas itselleni.
Pääsen makuuhuoneeseen ja katsahdan tuon yö pöydälle.
"Vittu jes"
Hihkaisen, kun löydän pienen kirjeen missä lukee "Y/n:ille".
Tätä minä etsin.
"RILLA"
Kuulen jonkun huutavan ja rikkovan oven.
Panikoidun.
Ikkuna!
Lähden kohti ikkunaa kunnes törmään johonkin.
"Koira?"
Edessäni seisoo koira.
En voi nyt jäädä pelastamaan häntä.
Nyt on mentävä hyppään aukinaisesta ikkunasta ulos hiakalle.
Aijon jättää tämän kirjeen tänne jonnekin niin, että Y/n löytää sen uudestaan.
En halua Y/n:ille mitään pahaa. Enemmänkin hyvää, mutta kun hän ei totellut käskyjäni en myöskään aijo olla kiltti.
Hän kertoi kaiken minusta Aleksille.
Pettureita molemmat.
Haluan samalla suojella Y/n:ia Aleksilta.
Hän
Ei
Ansaitse
Y/n:ia.
_____
Back to time
Y/n:
Istun sohvallamme läppäri kädessäni.
Kirjoitin viestiä minun tapaustani hoitavalle poliisille.
Kerron hänelle Niklaksesta ja hänen vahvistuksesta siitä, että hän todella on Suomessa.
"Oisko mitään jos katottais, vaikka leffaa?"
Aleksi kysyy tullessaan olohuoneeseen.
"Mun pitää nyt keksittyä tähän"
Sanon, kun sain vihdoin ja viimein lähetettyä viestin tuolle ja alan päivystämään vastausta.
"Ei, kun me katotaan nyt leffaa"
Tuo sanoo pistää itsepäisesti läppärini kannen kiinni.
Annan tuolle murhaavan katseen.
"Mä olisin varmaan kohta saanu vastauksen!"
Posmitan tuolle vihapäissäni.
"Ensinnäkin ei kukaan tee enää töitä kahdeksalta ja toiseksi sen ehtii kattoo huomennakin."
Totta jän puhuu totta.
Ei kukaan enää töitä tee tähän aikaan.
En minäkään haluasi tehdä.
"Okei okei sä taisit voittaa"
Sanon ja nostan käteni pystyyn.
Tuo hyppää viereeni sohvalle ja ottaa minut taas kainaloonsa.
____
Words: 618<3
Neljästoista osa;)
Päästään koko ajan lähemmäksi puolta väliä!
Muttei läheskään vielä loppua!
ESTÁS LEYENDO
WITH YOUR LAST POWERS // Aleksi kaunisvesi x reader //VALMIS✅️
Acción"Ymmärräthän sä etten mä oikeesti sitä tarkoittanut" Tuo sinisilmäinen poika edessäni yrittää selittää minulle. "Ai et tarkoittanut, mutta sanoit sen silti" Vastaan tuolle välinpitämättömästi pakatessani laukkua. "Sovitaan tää ja jatketaan elämää s...
