Y/n:
Juon kahvia Aleksin vieressä.
Tänään meillä on lähtö kohti Vaasaa ja Oulua!
Eilen minun piti pakata tavaroita, mutta löysin itseni Aleksin vierestä sohvalta enkä millään enää jaksanut pakata, joten tänäänkin se on edessäni.
Aivan kuten sanonta.
~Sen jonka taaksensa jättää sen edestään löytää~
Tuntuu loputtoman pitkältä ajalta työntää tavaroita johonkin laukkuun, kun mieluummin viettäisin sen ajan, vaikka Rillan kanssa lenkillä tai Aleksin vieressä.
"Kiire alkaa olemaan tota vauhtia"
Kuulen Aleksin sanovan minun istuessa tässä jo toista kymmentä minuuttia.
"Onko pakko?"
Sanon haukotellessani.
"Tuskin sä tännekään haluut jäädä"
Tuo vielä sanoo.
Hymähdän ja nousen penkistä.
Pihalla paistaa aurinko, joka valaisee kotimme.
Rakastan tätä kuinka tuo aurinko jaksaa paistaa, vaikka omassa päässäni on synkkää.
Aleksin laukut on pitkin ja poikin olkkarissamme tuon pakatessa vielä lisää tavaaraa.
"Eikö tuo riittäis"
Sanon hämmästellessäni sohvaamme jossa makoilee pelkästään Aleksin kuusi laukkua.
"No ei läheskään.
Pitää pakata lämpimiä ja vähän kesäsempiä vaatteita, aterimet sillä niitä siellä ei ole, vessapaperia ihan hemmetisti, koska otin ne viimeks mun mukaan, herkkuja, Rillalle oma selviytymis kassi, Ollille Rillan tavaroita, laastareita ja teippiä, työkalut ja sun tavarat!
Jokaselle aiheelle oma kassi"
Tuo sanoo kohauttaen olkapäitään.
"Aijaa, en oo hetkeen kuullutkaan tollasesta pakkaus tavasta"
Vastaan samalla iskien silmää tuolle.
"Mä oonkin aika special"
Tuo vastaa halatessaan minua.
"Noniin sulla tais olla jo kiire"
Sanon ja yritän rimpuilla tuon otteesta.
"Ehei ei multa noin vaan lähdetä, mutta tän kerran sä pääset"
Aleksi kertoo minulle ja päästää minusta irti.
Tuo on todellakin aika special;}
_____
Aleksi:
Suljen täyden auton takakontin ja avaan takapenkkini oven, jotta Rilla pääsisi kyytiin.
Kun Rillan sain suostuteltua autoon enää odotan Y/n:ia, joka laittaa kenkiä jalkaan.
"Let's mennään"
Tuo huikkaa, kun istuu autooni.
"Meidän kesä"
Sanon lähtiessäni ajamaan tuosta talon edestä studiota kohti, jossa Olli on asustanut seuraavat kaksi kuukautta.
_____
"Mikä sillä kestää"
Y/n sanoo tarkkailessana kelloa ja studiomme ovea.
"Se sano, että tulee pian"
Vastaan raapien päänahkaani.
Olli on aina myöhässä niinkuin nytkin, lähes puoli tuntia.
"Ei me ikinä ehitä Ouluun tätä menoa"
Y/n huokailee kärsimättömästi.
Olen jo avaamassa suutani, kun tuo basisti hyökkää autoomme.
"Helouu"
Takapenkille hypähtävä Olli sanoo.
"Mistä sä tulit?"
Sanon kääntäen katseeni tuohon.
"Kaupasta?"
Olli vastaa ja laittaa turvavyön kiinni.
"Vähän pitkään kesti sun kauppa reissus"
Aleksi taas vuorostaan sanoi.
____
Y/n:
"Voi helvetin perse"
Sanon itselleni, kun parkkeeraamme jo varmasti kahdeksatta kertaa huoltoaseman pihaan.
Rilla oksentaa taas matkapahoinvoinnistaan johtuen.
En yhtään ihmettele miksi Aleksi ei tahdo viedä tuota autolla mihinkään.
"Kello on puol viis ja ollaan just ja just puolessa välissä matkaa"
Aleksi kiroaa siivotessaan Rillan saastuttamaa penkkiä.
Tuon jälkeen hyppäämme takaisn autoon ja pääsemme jatkamaan matkaamme vihdoin.
"Nukkuu"
Olli huikkaa takapenkiltä huomatessaan Rillan rauhallisuuden.
"Thank god"
Vastaan tuolle ja vedän syvään henkeä.
_____
Pääsemme suuren maatilan pihaan joskus kello kahdeksalta.
Odotan autossa Aleksia, joka raahaa Ollin kanssa tuon tavaroita sisään.
Teidän, että Aleksi on väsynyt ja se minua pelottaa, kun joudumme ajamaan vielä kähes kaksi tuntia.
Puoli tuntia ehtii vierähtämään kunnes Aleksi istahtaa takaisin autoon.
"Ei tartteekkaan lähtee ajamaan tänään enää Ouluun"
Tuo sanoo sammuttaessaan moottorin.
"Kui?"
Kysyn.
"Ollin vanhemmat lupas et voidaan yöpyy tääl ja lähtee aamulla!"
Tuo sanoo onnellisena.
"Vittu jes!"
Sanon ja annan tuolle pienen suukon poskelle.
______
Words: 542<3
Kahdeksastoista osa!
Oikoluku oli mitä oli niin pahoittelen jo nyt, jos kirjoitus virehitä löytyi!
ŞİMDİ OKUDUĞUN
WITH YOUR LAST POWERS // Aleksi kaunisvesi x reader //VALMIS✅️
Aksiyon"Ymmärräthän sä etten mä oikeesti sitä tarkoittanut" Tuo sinisilmäinen poika edessäni yrittää selittää minulle. "Ai et tarkoittanut, mutta sanoit sen silti" Vastaan tuolle välinpitämättömästi pakatessani laukkua. "Sovitaan tää ja jatketaan elämää s...
