Time sikp 2vuotta (31.10)
Y/n:
"Kuka hyppää veteen viimesenä on mätä muna!"
Huudan, kun juoksen avantoon, jonka teimme juuri porukalla.
Vähän päälle kaksi vuotta sitten Aleksi lähti Saksaan, siis kaksi vuotta sitten!
Vietin koko tuon ajan Ollin, Tommin, Joelin, Nikon ja Joonaksen kanssa!
Vittu, että meillä oli siistiä!!
Jos rehellisiä ollaan saatoin olla hiaman onnellisempi kuin hetkeen aleksin kanssa, mutta samaan aikaan olen niin innoissani, sillä Aleksi tulee huomenna kotiin, miettikää nyt kotiin! ja vielä omana syntymäpäivänä!
Mä olen asunut Ollin luona Oulussa ja aina välillä taas muiden poikien kanssa studiolla, totuushan on se etten ole kokonaiseen kahteenvuoteen nukkunut minun ja Aleksin asunnossa, korkeintaan olen käynyt siellä hakemssa tavaraa, mutta kuten sanoin en ole muulloin siellä käynyt.
Hieman outoa.
Tulimme eilen Tommin pienelle talvimökille viettämään Aleksin paluuta, ilman Aleksi.
Hassua tuokin:D
Ikinähän elämästä ei selviä ilman kipua ja pikkuhiljaa minusta alkaa tuntua siltä, että olen tämän kivun keskipisteenä.
Toisinaan pääni on niin kipeä etten voi edes liikkua ja välillä menetän puhekykynikin ja toisinaan olen normaali aivan kuten mitään kipuja ei olisi ikinä ollutkaan.
Syöpä diegnoosini jälkeen mikään ei ole ollut ennallaan, vaikka kuulemma lääkkeeni tehoavat kavsaimeen eikä mikään pitäisi olla vialla, mutta silti viimeaikoina oireeni ovat kasvaneet.
Seuraava lääkäri käyntini olisi ollut vasta 3viikon päästä, mutta sain kuin sainkin sitä hieman lyhennettyä sllä en millään selviä jatkuvilla kivuilla kolmea viikkoa.
Alan olemaan päivä päivältä enemmän epätoivoinen, mitä jos nämä kaikki oireet viittaavatkin syöpääni, jos kaikki ei olekkaan niin hyvin mitä lääkärit väittää.
Mitä jos se onkin kohtaloni?
"Miten sä voit olla siellä vieläkin?"
Kuulen Nikon sanovan, kun herään ajatuksistani.
Sillä hetkellä tunnen tuon jäätävän kylmän veden ihollani.
"HYI HELVETTI"
Huudan, kun pomppaan takaisin laiturille pyyhkeeni sisään.
"Hullu"
Joel huikkaa.
Annan tuolle murhaavan katseen.
"Mä sulle hullun näytän"
Joonas sanoo kädetpuuskassa, aivan kuten tuo yrittäisi puolustella minua.
"Siitä vaan"
Joel nauraa vuorostaan ja saa naurullaan meidät muutkin innostumaan.
____
Ilta alkaa jo lähestymään, sillä himmeän auringon tilalle vähitellen siirtyy kuu ja nuo pienet tähdet kimaltelevat taivaalla.
Istumme kaikki edelleen laiturilla ja katselemme vuorotellen toisiamme ja vuorotellen puhelimiamme.
"God damn, multa loppuu akku"
Tommi iloittaa, kun nousee tuosta laiturilta.
"Tuleeko joku muukin sisään?"
Tuo kysyy vielä.
"Mä tuun"
Niko huikkaa ja lähtee kiikkumaan Tommin perässä mökkiin.
Käännän katseeni takaisin veteen.
"Noh mites sä, Y/n?"
Joonas kysyy.
"No mites mä"
Naurahdan hämmentyneenä, kun katsahdan nopesti Olliin, jolla on kuulokkeet korvissaan.
En ole ennen keksustelut näin Joonaksen kanssa, joten tämä on minulle hieman kiusallista, sillä Joeliakaan ei näytä kiinnostavan tämä keksutelu.
"Se onnettomuus?"
Tuo jatkaa kysyvänä.
"Miten sä voit?"
Joonas sanoo katsoen minua suoraa silmiini.
"Onhan siitä jo kaksvuotta"
Kohautan olkiani.
DU LIEST GERADE
WITH YOUR LAST POWERS // Aleksi kaunisvesi x reader //VALMIS✅️
Action"Ymmärräthän sä etten mä oikeesti sitä tarkoittanut" Tuo sinisilmäinen poika edessäni yrittää selittää minulle. "Ai et tarkoittanut, mutta sanoit sen silti" Vastaan tuolle välinpitämättömästi pakatessani laukkua. "Sovitaan tää ja jatketaan elämää s...
