Aleksi:
"Käytäiskö nopeesti käväsemässä kaupassa?
Pidettäis joku super romanttinen ilta, mun synttärien kunniaks?"
Ehdotan ajaessani pois tuon studion pihasta, jonne Ollin juuri jätimme.
"Miten vaan.
Mitä me syötäis, en mä osaa kokata?"
Tuo hymähtää.
No jos totta puhutaan, en minäkään sen kummoisemmin osaa kokata, selviän juuri ja juuri perunoiden keittämisestä..
"Kyl me varmasti jotain nopeeta ja helppoo osataan tehä, ja tokaks onhan meitä kaks!
Kyllä me yhessä yhdestä illasta selvitään"
Ilmoitan päättäväisenä.
"Jopas jotakin, mitä ihmettä sä teit siellä Saksassa, kun sä oot noin reippaana"
Tuo naurahtaa katsoen minuun.
Jokin tuossa sanassa sai mieleni laukalle.
Emme tosiaan ole puhunut Y/n:in kanssa suhteemme jatkumisesta, joten ollessani Saksassa päätin hypätä itsepäisesti toiseen osuuteen.
Josko me joskus vielä oltaisiin Y/n:in naimisissa, mutta kaikkea tätä ennen on vielä yksi vaihe.
Kihlat.
Kyllä, minä Aleksi kaunisvesi kosisin Y/n:ia tänään, pyytäisin häntä olemaan vielä jonain päivänä vaimoni.
Y/n Kaunisvesi.
Ehkä liian kaunista ollakseen totta.
Taskuni pohjalla piilee laatikko jossa komeilee tuo pieni hauras-sormus, jonka ostin viimeisellä viikolla ollessani Saksasta.
Itselleni en sormusta ostanut sillä olisihan se hieman outoa jos itselleen tuo matkamuistoksi sormuksen, kun voi sen antaa ihmiselle ketä tosiaan rakastaa koko sydämmestään.
Vaikka tuo totuuden hetki ei ole edes lähellä, tunnen silti vatsassani nuo iljettävät perhoset..
Mitä jos jokin menee pieleen?
Jos Y/n ei tahdokkaan minua?
Entä jos mokaan pahasti?
Jos teen päätökseni liian äkkiä?
Mitä käy jos Y/n ei olekkaan valmis?
"Aleksi, onko kaikki hyvin?"
Säpsähdän hereille ajatuksistani.
"HELVETTI"
Karjaisen, kun keskityn taas tiehen.
Miten onnistuin ajamaan autolla samaan aikaan, kun seikkailen omissa maailmoissani.
Herranjumala sekunttikin tuolla ajotavalla olisi voinut koitua kohtaloksemme, olisimme varmasti löytäneet toisemme ojan pohjalta.
"Mikä tuli?"
Y/n hätäilee, kun yritän tasata sykettäni.
"Kaikki ok, pieni aivokatkos vaan"
Vastaan raapien otsaani.
Katsahdan pienesti sivusilmälläni tuota tyttöä, joka näyttää edelleen pelokkaalta ja jännittyneeltä samaanaikaan.
"Meijän ois pitänyt jo kääntyä"
Tuo ilmoittaa naureskellen.
Vilkuilen ympärilleni.
"Saatanan perse"
Kiroan, kun huomaan tuon kaupan menneen jo ohitsemme.
"No eikaisiinä muuta, kun kääntyä takas päin"
Ilmoitan.
_____
Parkkeeraan autoni tuon kaupan parkkipaikalle, ja päästän käteni ratista.
"No mitä me nyt tehdään?"
Kysäisen nopeasti ennenkuin tuo ehtii edes tajuta pysähtymisemme.
"Nah tyydyttäiskö tänään vaan pakastepitsaan"
Y/n kysyy.
Emmin hetken, mutta olen vahvasti tuon pitsan puolella.
Se pelastaa illan kuin illankin, ikinä tuohon vaihtoehtoon ei voi pettyä.
"Kylläse taitaa olla pitsapäivä tänään"
Hymähdän.
"Nytkun muistelem mulla on varmasti jossain tallessa vielä punaviiniä"
Jatkan iskien silmääni tuolle haltioituneena.
"Punaviini hit different"
Y/n ilmoittaa nostaessaan sormensa kattoon.
"Y/n muuten"
Sanon ja pääsenkin hetkellisest nauttimaan tuon katseesta.
"No m-"
Y/n ehtii sanoa, mutta nappaan hellästi tuon poskesta ja annan huuleni tuon huulille.
Mikään kokemani ei ole tuntunut ikinä näin aidolta kuin tuo tytön huulet.
Se saa kylmät väreet kihelmöimään koko kehossani.
Irrotaudun ja jään katsomaan tuota tyttöä, jonka kasvoilta paistaa hämmentynyt ilme.
"Mä vaan halusin sanoa kuinka paljon mä oikeasti rakastan sua"
Sanon ja saan Y/n:in punastumaan.
"Tiesitkö niin mäkin sua"
Tuo naurahtaa kiusallisesti.
Joko olen liian kehujen haluinen, tai sitten Y/n tosiaan otti sanomani vitsillä.
Tuon tytön iso poika saattoi hieman loukkaantua asiasta.
"En mä vitsillä tota sanonut"
Ilmoitan päättäväisenä.
"Et tietenkään mäkin tykkään susta tosi paljon, mut älä käsitä väärin sillä saatan olla vahvasti sitä mieltä, että meidän pitää puhua vähän tarkemmin meistä"
Tuo sanoo katsellessaan kenkiään, jotka parhaillaan heiluvat autoni jalkatilassa.
Onko Y/n toisaan minun kanssa samaa mieltä?
Haluaako hänkin viedä suhdettamme eteenpäin?
"Mielellään!"
Ilmoitan hymyillen, jopa hieman innostuneena.
Ehkä tästä illasta tuleekin ikimuistoinen.
______
Y/n:
Vai että mielellään?
Mistä lähtien Aleksia on innostanut vakavista asioista puhuminen.
Outoa, mutta normaalia.
Kai?
****
Nousemme ulos autosta ja päätämme heti suunnata kohti kaupan ovia.
Havahdun kuitenkin, kun tunnen jonkun tavoittelevan kädellään minun kättäni.
"Aleksi, meidät huomataan"
Kuiskaan tuolle, kun irroitan käteni tuon kädestä.
Emme ole vieläkään julkistanut suhdettamme.
Ei vieläkään, vaikka vuosia olemme olleetkin yhdessä..
"Mitä väliä"
Tuo ilmoittaa, kun katsahtaa minuun ja ojentaa kättään taas eteeni.
Naurahdan.
"Noh, kerran me vaan eletään"
Sanon nopsakasti ja annan käteni tuon käden lämpöön.
"Pakaste osastolle siis!"
Aleksi huikkaa nostellessaan sormeaan kohti taivasta, ja saammekin jo nyt katseita mitä en toivonut.
Nuo vinoon katsovat nuoret, voi kun niitä löytyy, vaikka muille jakaa...
____
"Miten sä oot noin rauhallinen"
Kysyn, kun pääsemme vihdoin pakaste pitsojen eteen.
Havahduin itse jo kaupan sisään tulossa teinilaumaan, jotka parhaillaan kurkkii touhujamme vuorotellen nurkan takaa.
"Mä oon niin tottunut tähän"
Tuo kurtistaa otsaansa.
En vain millään tajua miten joku todella pystyy elämään, jos yksityiselämääsi tunkeudutaan ilman haluasi.
Toki eihän kaikilla julkkiksilla ole samanlaista fani laumaa, mutta toisinaan jollain niitä on silmänkantamattomiin.
Kuten Aleksilla sekä muilla pojilla..
Nään kuitenkin heistä miten kiitollisia he ovat jokaisesta fanista, en vain itse pystyis elämään niin kuin nuo..
Nappaamme molemmille mieluiset pitsat ja lähdemmekin kohti kassaa.
"Mä maksan!"
Aleksi ilmoittaa, kun kaivaa lompakostaan pankkikorttiaan.
"Eikun mä maksan, olkoon sulla sitten tekosyynä mitä vaan"
Pyöräytän silmiäni, kun kiilaan tuon ohi.
Saan korttini liu'utettua tuosta koneesta läpi ja varmistan näin kunniani tämän kauppareissun sponssaamisesta omasta tahdostani.
Tunnen sisälläni voittajan tunteen.
"Mä maksan sit ens kerralla"
Aleksi naurahtaa, kun nappaa käteensä nuo pitsat ja lähtee kävelemään pois päin kassoilta minun seuratessa tuon perässä.
_____
Words: 860♡
Neljäskymmenes ensimmäinen osa!
Pieni tauko osien välissä anteeksi siitä!
Pyrin jatkamaan tätä tarinaa hieman aktiivisemmin!<3
BINABASA MO ANG
WITH YOUR LAST POWERS // Aleksi kaunisvesi x reader //VALMIS✅️
Action"Ymmärräthän sä etten mä oikeesti sitä tarkoittanut" Tuo sinisilmäinen poika edessäni yrittää selittää minulle. "Ai et tarkoittanut, mutta sanoit sen silti" Vastaan tuolle välinpitämättömästi pakatessani laukkua. "Sovitaan tää ja jatketaan elämää s...
