Why me? 》Niko x Joonas《VALMIS

Sytkäri

》Aleksin nk.《
Laitoin käteni Ollin hiusten sekaan ja silitin. "Ei ollu sun vikas." Sanoin. "Ol-lin samas a-asunnos, enkä teh-hny mitää." Hän sanoi itkien. "Rakas ei se haittaa....ei mun setä olis tehny sitä mulle jos en olis pyytäny." "M-Mitä?" "Se ois raiskannu mun sisko, jos en olis sanonu sil et ottaa mut mielummi." "T-Tee rikos-silmotus." "En tee. Ei mul oo mitään todisteit siit asiast. Eikä poliisit mua uskois tai edes mun siskoo." "No...mu-uuta meille." "En voi. Pärjään ihan hyvin kotonaki." "Etkä p-pärjää." "Pärjään." Sanoin. Olli ei sanonut enää mitään vastaan.

》Nikon nk. Time skip《
Joel ja Tommi olivat lähteneet jo. Katsoin tällähetkellä telkkaria tai no mitä nyt siitä pystyin katsomaan. Kuulin huoneen oven avautuvan, mutta en välittänyt siitä. Ehkä minä kuvittelin että ovi avautui. Pian näkökentäänni astui vanhempani, mutta en ollut yhtään varma että olivatko he vain harhakuvitelmaa vai oikeita, joten en reagoinut. Kaivoin puhelimen taskustani ja aloin pelaamaan jotain sanapeliä. "Etkö sä aio sanoo mitää ku sun vanhemmat tulee kattoo sua?" Kuulin äitini kysyvän. "Ette te oo oikeesti siinä. Mä kuvittelen teiät." Vastasin. "Niko rakas, et sä mitään kuvittele. Me ollaan täs." Äitini sanoi ja käveli sänkyni vierelle, ja istui siinä olevalle tuolille.

Nainen laittoi kätensä reidelleni ja alkoi silittämään. Löin hänen käden pois. "Älä vittu koske muhun." Sanoin. "Miks sä et vaa voi olla normaali niinku muutki lapset?" Isäni kysyi. Lopetin pelaamisen. "Normaali? Määrittele normaali." Sanoin. "Ei olis mitään mielenterveysongelmii, ei näkis harhoi, tiiäks, kaikki epätavallinen pois." Hän sanoi. "Anteeks nyt vaa, mut te kaks ootte syypää mun harhoille. Mun harhat on traumaperäisiä. Jos te ette olis tehny mitään niistä mitä teitte sillon ku olin skidi, ni mulla ei olis mitään harhoja." Sanoin. "Älä yritä syyttää meitä sun ongelmista. Sä oot ite ne itteles aiheuttanu." "Ai mä oon ite aiheuttanu itelleni tarumaperäset harhat? Juu tottakai, koska sehän vittu toimii tollee." "Nii." "Ihan vitun sama. Lähtekää molemmat, en haluu nähä teit." "Me ei lähetä mihinkää." Isäni sanoi. Olin painamassa kelloa, mutta isäni otti kellon pois minulta ja laittoi sen kauemmas.

"Mitä helvettiä te haluutte multa?" Kysyin. Kysymys oli tavallaan vanhemmilleni, mutta myös hahmoille joita näin huoneessa. "Halutaan olla tääl sun kaa." Isäni sanoi. Pudistin vain päätäni. "Paina sitä kelloo, mul o asiaa hoitajal." Sanoin. "Kyl mä tiiän mitä sä yrität." Idäni sanoi. "Hyvä on." Sanoin. Otin kanyylin pois kädestäni. "Niko et sä voi tehä noin." Äitini sanoi. "Pää kiinni. Joko sä nyt soitat sitä kelloa?" Kysyin. Isäni naurahti ja pudisti päätänsä. Kohautin hartioitani. Otin isän takintaskusta sytkärin ja sytytin peiton päälläni tuleen, myös osittain siksi että näin peiton päällä niitä ruumismatoja. "Niko!" Äitini huusi. "Helvetin kakara!" Isäni huusi ja painoi kelloa. Tuli alkoi polttamaan ihoani.

Huoneeseen tuli hoitaja ja kun hän näki tulipalon, hän meni hakemaan vaahtosammutimen ja huusi samalla apua oven suulta. Hoitaja sammuti tulen. Huoneeseen tuli pari hoitajaa lisää. Yksi hoitajista otti peiton pois minulta ja he katsoivat minun jalkojani, joissa oli palovammoja. Jotkut heistä auttoivat minut ylös sängystä ja taluttivat suihkuun. He laittoivat suihkun jääkylmälle ja antoivat veden valua jalkoihini. "Voitteko te käskee mun vanhempii lähtemään, mä en halua niitä tänne." Sanoin. "Tietenkin." Yksi hoitajista sanoi ja lähti. "Onneksi sun jalat ei palanu niin pahasti. Mut ne voi olla kipeet viel huomenna." Hoitaja vieressäni sanoi. Nyökkäsin.

》Time skip《
Jalkoihini oli kääritty jotkut ihmeen sideharsot missä oli rasvaa, kuulemma auttaa palovammoihin. Minulle oli laitettu uusi kanyyli kämmenenselälleni. Ulkona oli jo aika pimeää, eli voisin mennä jo nukkumaan. En kylläkään tiedä mitä siitä tulee, kaikkien ihme harhojen kanssa, varsinkaan nyt kun ne ovat noin pahat, että satutan itseäni saadakseni ne pois. Huokaisin ja suljin silmäni, yrittäen nukahtaa.

》Joonaksen nk.《
Makasin sohvalla ja katsoin telkkaria. En ole vähän aikaan kuullut Ollista tai Joelista mitään, kumpa heillä olisi kaikki hyvin. Varsinkin Joelilla. Käy sääliksi häntä. Hänen perheensä on aivan kamala, ainakin niin minä käsitin Aleksin ja Nikon keskustelusta, hänellä ei mene kauhean hyvin koulussakaan, virkavaltaa ei kiinnosta hänen asiat yhtään ja hän vielä peittää sen kaiken kiusaamalla muita...tai no siis minua. Ajattelin myös Nikoa, hän oli tänään joutunut sairaalaan, koska puukotti itseänsä. Mietin että onko hän itsetuhoinen vai oliko sen takana jokin toinen syy. Oli miten oli, vaikka he minua kiusaavatkin, olen silti huolissani heistä.
》《》《》《》《》《》《》《》《
Sanoja: 695