•28•

346 15 2
                                    

Oli kulunut jo 2 viikkoa Juuson ja Jonnan mökkibileistä.
Jasminista ei ollut kuulunut sen jälkeen.
Hän oli varmaan säikähtänyt, kun olin nähnyt hänen kehonsa ruhjeet.

"Mitä mietit?"
Jesse kysyi selkäni takaa.

Hän oli palannut Helsingistä jo ajat sitten.
Olin jatkanut hänen kanssaan normaalisti, eikä hän tiennyt yhtään mitään 2 viikkoa aijemmin olleiden bileiden tapahtumista.

Syyllisyys kaiversi sisintäni, mutta olin aivan liian nössö kertoakseni totuutta minusta ja Jasminista.
Tai minun tunteistani hänen siskoaan kohtaan.

"En mitään."
Mumisin ja otin paremman asennon sängylläni.

Oikeasti mieleni oli täynnä kaikenlaista.
Lähes kaikki ajatukseni koskivat Jasminia.
Tietäisiköhän Jesse kuka oli kohdellut Jasminia kaltoin?
En viitsinyt kuitenkaan kysyä asiaa suoraan, sillä Jasmin oli kieltänyt kertomasta kenellekkään.

"Mitä Jasminille kuuluu?"
Kysyin, toivoen ettei Jesse tapansa mukaan alkaisi yliajatella.

"Hyvää kai, sitä tavallista. Miten niin?"

"Aattelin vaan. Ootteko jutelleet nyt lähiaikoina?"
Jatkoin ja Jesse nousi istumaan.

"Ei normaalia enempää?"
Hän vastasi kysyvästi.

"Aa okei."
Sanoin ja nousin itsekkin istumaan.

"Ootteks te sitte puhuneet?"
Poika kysäisi kohottaen toista kulmakarvaansa.

"Ei olla."

"Miksi sä sit kyselet Jasusta?"

"En mä tiedä, eikö se oo ihan normaalia että mua kiinnostaa miten sun perheenjäsenille kuuluu?"
Tuhahdin.

"Perheenjäsenille? No et sä koskaan esim mun isästä mitään kysy....."
Jesse näpäytti ja haroi hiuksuaan.

"Älä nyt viitti."

Jesse huokaisi turhaantuneesti ja heittäytyi takaisin sängylle.

Minua ärsytti, mutta kai minä ansaitsin sen.
Minähän tässä olin väärin tehnyt häntä kohtaan.
Niimpä nielin ylpeyteni ja menin makaamaan hänen viereensä.

"Sori. Ei tapella jooko?"
Pyysin hiljaa.

"Mm. En mäkään halua tapella. Ei puhuta enää Jasusta."

Myönnyin tähän, vaikka olisin halunnut vielä kysellä häneltä muutamia asioita.
Tuntui oudolta olla kertomatta pojalle, että hänen siskonsa oli mahdollisesti pahoinpidelty.
Jos minulla olisi sisko, haluaisin tietää.
Halusin silti kunnioittaa Jasminin tahtoa joten pidin suuni kiinni.
Aijoin kysyä Jasminilta asiaa itse.
Siis heti, kun saisin häneen jotain yhteyttä.

Heräsin ajatuksistani, kun tunsin Jessen huulet omillani.
Tajusin mihin hän pyrki, mutta se tuntui väärältä.

Vastasin kyllä hänen suudelmaansa, mutta kun pojan kädet alkoivat liikkua kohti kriittisiä alueita, laitoin hommalle stopin.
Jesse katsoi minua ihmeissään ja lopetti vartaloni koskettelun kuin seinään.

Se yks tyttöOù les histoires vivent. Découvrez maintenant