Rakkautta ensi silmäyksellä || Arttu Lindeman

Osa 1

Herään aamun sarastukseen omasta sängystäni. Nousen ylös aika pirteänä sillä olen saanut nukkua aika pitkään tänään, koska on viikonloppu. Avaan ikkunaverhoni ja näen kauniin syksyisen ruska maiseman. Lysähdän hetkeksi takaisin sänkyyni. Mitä tänään tekisinkään. Tuijotan hetken makuuhuoneeni seiniä, kunnes otan puhelimen käteeni ja avaan wapin. Päätän laittaa parhaalle ystävälleni Vilmalle viestiä ja kysyä onko hänellä tänään jotain omia suunitelmia.

Vilma🫶🏻:

Minä: Morjens! Onko sulla tänään jotain menoo.🤔
Vilma: Moii! Ei mul oo mitään tänään. Oisiks halunnu hengaa?
Minä: Ehdottomasti kyllä! Siks tulinkin laittaa viestii. Tulisiks sä mun luo?😃
Vilma: Joo oon kohta jo matkalla😜
Minä: Jes! Nähään kohta.🫶🏻
Vilma: Juu😊💖

Nousen nopeasti ylös ja puen päälleni mustat farkut, mustat sukat ja mustan hupparin ja kuten arvata saattaa musta on lempi värini. Menen seuraavaksi vessaan tekemään tarpeeni ja vähän meikkaamassa. Menen keittiöön vähän syömään jotain aamupalaa ja  päätän syödä vaan nopeasti omenan. Kuorin omenan ja ehdin syödä sen juuri ennen kuin kuulen asuntoni oveen tulleen koputuksen. Käyn avaamassa oven ja rapussa seisoo tietenkin Vilma. "Moiii!" Minä huudahdan iloisena ja hän halaa minua nopeasti. "Kiva kun pääsit tulemaan." Sanon hänelle. "Kiva kun sain tulla." Hän sanoo ja riisuu ulkovaatteensa.

Menemme istumaan sohvalle. Ei meillä taida olla mitään erikoista tekemistä, mutta on mukavaa ihan vaan hengata yhdessä. Oleskelemme sohvalla ja juttelmme niitä näitä. "Tuomas järjesti meille eilen illalla yllätys treffit." Vilma sanoo minulle hymyillen. (Tuomas on Vilman poikaystävä)   "Uu mitäs teitte?" Kysyn Vilmalta. "Tuomas vei mut ravintolaan syömään pitkästä aikaa ja oli kyllä ihanaa ja hyvää ruokaa." Vilma hehkuttaa. "Ai että ihanaa!" Sanon hänelle iloisena. "Oispa mullakin jätkä. Masentaa tää pitkä aikais sinkkuna eläminen." Huokaisen ja lysähdän sohvalle makaamaan. "Kelly kuule kyllä sä sen oikeen joskus löydät. Voi olla, että jo aika pian. Oot muutenkin nii nätti että voisit saada melkee kenet vaan." Vilma sanoo vähän virnuillen. "Niih enköhän mä sen sit joskus löydä." Sanon. Olemme hetken hiljaa. "Millanen ois sun unelmien jätkä?" Vilma kysyy minulta. Nousen takaisin istumaan ja mietin hetken mitä vastaan. "Hmm semmonen blondi, vihreet silmät, mukava, luotettava ja sama musamaku kun mulla." Sanon luetellen. "Ahaa kuulostaa just täydelliseltä sulle." Vilma sanoo. "Varmaan jäis vaan haaveeks tommonen." Sanon vähän alakuloisesti. "Äläs nyt sano noin, koska ei voi ikinä tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan." Vilma sanoo. "No joo toi on kyllä totta." Myönnän. Vaihdamme puheen aihetta, kunnes saamme idean. "Pitäiskö meijän leipoo jotain vähän erinlaista?" Kysyn. "Joo! Oiskos semmonen siilikakku mikä on trendannu netis jo jonkun aikaa." Vilma ehdottaa. "Aa semmonen. Joo tehään vaan, mut mennään eka kauppaan ostaa ainekset siihen." Suostun.

Käymme laittamaan ulkovaatteet päälle ja lähdemme kävellen lähi markettiin. Kävelemme kerrostalon rappuset alas ja lähdemme ulos. Viileä syystuuli puhaltaa kasvoihini.

Timeskip kauppareissun jälkeen:
Avaan asuntoni oven ja riisumme ulkovaatteet ja menemme keittiööni kauppakassin kanssa. Purkaanme kassin tyhjäksi ja alamme leipoa. Minä teen mutakakusta siilin muotoisen kakun ja Vilma laittaa sen päälle kermavaahtoa ja lopuksi viimeistelemme sen koristeilla. "Johan tuli hieno." Naurahdan. "No joo niin on." Vilma naurahtaa. Otamme lautaset ja lusikat ja syömme kakkua.
Saamme syötyä palat sitä. "Herranjestas kuinka äklömakeeta." Sanon. "No niimpä." Vilma sanoo samaistuvasti.

Timeskip iltapäivään:
Kello on 17 iltapäivällä ja Vilma tekee lähtöään kotiinsa. Hän laittaa eteisessäni kengät jalkaan. "Noniin heippa!" Vilma sanoo ja lähtee. "Moikka!" Sanon ja suljen oven hänen puolestaan. Päätän mennä tänään vielä iltakävelylle. Puen itsekkin ulkovaatteeni päälle. Laitan kuulokkeet päähäni ja laitan lempimusiikkiani soimaan eli metallia ja rockia. Rakastan sitä ja musiikki on minulle kaikki kaikessa. Lähden asunnostani ja saavun pian hämärtävään rauhalliseen katuun. Kuuntelen System of downin biisejä. Ne ovat ihan parhaita. Kävelen rauhaisaan puisto katuun. Tykkään aina kävellä täällä. Kävelen ihan tyynen rauhallisena ja ketään ei näy missään lähi maillakaan. Saavun kadulle pois puistosta, kunnes tunnen kovakouraisen otteen ja suuren kämmenen suuni päällä. En kuule mitään sillä kuulokkeet on edelleen päässäni. Hän vetää minut taakse päin ja tulen paniikkiin. Hän kääntää minut ympäri ja saan napattua kuulokkeet taskuuni. "Suu tukkoon tai huonosti käy." Mies sanoo minulle. Katson häntä kauhuissani. Hämärässä en hänen kasvojaan oikein näe. Hän rupeaa käpelöimään kehoani, kunnes joku muu tulee luoksemme. Ei kai hänkin ole joku pedofiili. Toinen mies lähestyy meitä ja vetää miestä turpaan. Turpaan saanut mies perääntyy hiukan ja ähkäisee kivusta. "juokse!" Minut pelastanut mies huudahtaa minulle. Juoksen karkuun henkeni edestä samaa reittiä mistä tulinkin suoraan kotiini. Noiden kahden miehen henkilöllisyys saattaa jäädä minulle ikuiseksi arvotukseksi...
__________________________________
Words:711
Toivottavasti dikkasit tästä 😝ja anteeks jos on kirjotusvirheitä 💀