Why me? 》Niko x Joonas《VALMIS

Tarhantäti

》Joonaksen nk. Seuraavana päivänä《
Istuin patjalla ja yritin soittaa Nikolle, oikeastaan olin yrittänyt soittaa hänelle varmaan neljä kertaa, mutta hän ei ollut vastannut. Olin myös laittanut hänelle viestiä, mutta ne eivät olleet menneet perille. Huokaisin. "Mitä nyt?" Olli kysyi. "Niko ei vastaa mul, eikä mun viestit mee sil perille." Vastasin. "Se o varmaa vaa sammunu jonneki ja sil o akku loppu, kyl se vastaa jossain kohtaa." Hän sanoi. "Niin kai. No mut mitä me tehää tänää?" Kysyin ja laitoin puhelimen vierelleni. "En tiiä. Ajattelin mennä moikkaa Alee nopee vankilaa ja sen jälkeen me voitais vaiks mennä elokuvii, jos sä siis haluut." Olli sanoi. Nyökkäsin. "Juu, kuulostaa hyvält suunnitelmalt." Sanoin.

》Tommin nk.《
Kävelin keittiöön ja näin Joelin juomassa keittiönpöydän ääressä. Otin kaljatölkin pois häneltä ja kaadoin sen lavuaariin. "Sun kannattais lopettaa toi juomine." Sanoin. "Miks?" Hän kysyi. "Voit joutuu sairaalaa liikajuomisen takii." "Onks sil ees mitää välii?" "Tietenki o-." "Mul ei oo enää mitään täs elämäs! Eks sä tajuu! Ainut ihminen mun suvust joka välitti ees vähä must on kuollu! Ei täl elämäl oo enää mitää välii!" Hän huusi. "Sul on viel mut, Niko ja Aleksi. Et sä oo yksin. Me ollaan tääl sun tukena." Sanoin.

Joel naurahti. "Just nii. Ale on linnas tapon yrityksest, Niko on ties vittu missä eikä ees vastaa puhelimeen ja sulla on töitä niin plajon ettet ees ehi olee mun kaa." Hän sanoi. "Mä otin vapaata, ihan sen takii et pystyn auttaa sua. Joel mä lupaan sulle et poliisit saa kyl selville kuka teki tän ja se menee vankilaa. Ei se tekiä jää vapaalle." "Nii ja se murhaaja istuu vaa 12 vuot jos hyvin käy." "Sil voi käydä siel vankilas ihan miten vaa, joten voi olla et se ei tuu sielt ikin takas." "Mist oot nii varma?" "Mul on tuttui sielt. Kaikki järjestyy kyl, usko mua." Sanoin. Joel vain hymähti.

》Alinan nk. Time skip《
Kävelin adobtioäitini luokse keittiöön. "Voidaanko me mennä kattoo mun veljee?" Kysyin häneltä. "Tietenkin. Haluutko sä lähteä heti?" Nainen kysyi hymyillen. "Joo!" Sanoin innoissani. Kävelimme eteiseen, laitoimme kengät jalkaan ja lähdimme.

》Time skip《
Istuimme jossain huoneessa. Pian näin veljeni kävelevän meitä kohti. "Aleksi!" Huusin ja juoksin halaamaan häntä. "Alina. Ihana nähdä sut." Hän sanoi. Erkaannuin halista ja me kävelimme pöydän luokse. Menin istumaan toiselle puolelle pöytää ja Aleksi istui meitä vastapäätä. "Sirpa, miks sä oot tääl?" Aleksi kysyi hiukan vaisusti. "Tulin Alinan seuraksi." Hän vastasi. "Mä asun Sirpan luona nykyää." Sanoin hymyillen. "Ja säki muutta meille sitku sä pääset pois täält." Kerroin Aleksille.

Veljeni näytti hämmentyneeltä. "Tiiäks sä ees mitä mä oon tehny et mä oon tääl?" Hän kysyi Sirpalta. "Tiedän." "Miks sä sit haluut et mä muutan sun luo?" "Aleksi kaikki ansaitsee toisen tilaisuuden. Teil kahel ei oo ollu helppoo ikinä ja ennenku kysyt, ni Alina kerto mulle kaiken jo pari vuot sit." "Alina." Aleksi sanoi minulle. "Mua pelotti olla tädin luona ku sä et ollu siellä, ni mun piti kertoo jolleki, anteeks." Sanoin. Aleksi huokaisi. "Ei se haittaa, pääasia et sä oot kunnossa. Anteeks et mä en voinu suojella sua." Aleksi sanoi j ahuomasin kun hänen silmiin kohosi kyyneleitä. Kävelin hänen luokse ja halasin. "Ei se haittaa. Ei se oo sun tehtäväs. Sirpa on pitäny must huolta." Sanoin. "Jätin sut yksin, en ois saanu." Aleksi sanoi. "Onneks Alina oli nii fiksu et se kerto mulle mitä teiän luon tapahtuu. Kauheen moni 6v ei osaa kertoo tarhatädeil mitää." Sirpa sanoi. "No ainaki mä kasvatin sut jotenki hyvin." Aleksi sanoi hymyillen. Hymyilin takaisin.

"Kauan sul on viel tuomioo jäljel?" Sirpa kysyi Aleksilta. "Pääsen ensvuon pois." "Okei, ollaan sit viel yhteydes ensvuon, ni me tullaa hakee sut ku pääset vapaaks. Sit voit alottaa puhtaalt pöydält." "Niin kai." Aleksi sanoi.
》《》《》《》《》《》《》《
Sanoja: 605

Kiitti ihan vitusti 100k lukiast, oon niin kiitollinen teil kaiikil❤️

Onks ketää muute menos bc keikal tänää Helsingi jäähallii?