Why me? 》Niko x Joonas《VALMIS

"Ei mul oo rahaa nyt."

》Joonaksen nk. Vuosi myöhemmin《
Istuin sairaalasängyn viereisellä tuolilla ja pidin Nikon kädestä kiinni. Hän oli vaipunut koomaan leikkauksen jälkeen, eikä ole vielläkään herännyt siitä. Juuri kun luulin elämällä menevän hyvin, niin tietenkin minulle tärkeä ihminen loukkaantuu vakavasti. En onneksi ole sortunut uudestaan, vaikka minun olisi ollut mieli. En kuitenkaan tehnyt itselleni mitään, sillä en halua että Nikon pitää heti alkaa huolestumaan minusta sitten kun hän herää ja siis jos hän herää, eihän se ole varmaa. Painoin pääni patjaan ja katselin Nikon kasvonpiirteitä, kunnes nukahdin.

》Aleksin nk.《
Kävelin varovasti Sirpan vai pitäisikö sanoa adobtioäitini, no ei sillä ole varmaan väliä. Kävelin hänen eteiseen ja suljin oven. Otin kenkäni pois ja kävelin naisen perässä huoneeseen. "Tässä on sun huonees. Alinan huone on sun huoneen vieressä. No mut, mä meen tekee ruokaa, ni jos tulee asiaa ni oon keittiös." Nainen sanoi ja lähti huoneesta. Katsoin ympärilleni. Huone oli jo valmiiksi sisustettu minua varten. Istuin sängyn reunalle ja huokaisin helpotuksesta. Olin vihdoin päässyt eroon tädistäni ja sedästäni, pääsin pois vankilasta ja asun taas samassa paikassa missä siskonikin.

Kaivoi puhelimen taskustani ja huomasin että olin saanut viestiä entiseltä huumediileriltäni. Viesteissä hän kysyi haluaisinko nähdä hänet. Vastasin viestiin että vaikka jossain lähipuistossa. Toisaalta minulla ei ollut rahaa, joten en ole varma miten maksan. Tiedän että minun pitäisi lopettaa, mutta se on vaikeaa. En saa tukea mistään, koska olen kaikille vain narkkari ja ikäni takia minua ei oteta vakavasti, sanotaan vain että se kuuluu tähän ikään.

Nousin ylös sängystä ja kävelin eteiseen. Laitoin kengät jalkaan ja avasin oven, jolloin Sirpa käveli eteiseen. "Mihin sä meet?" Hän kysyi. Olin juuri tiuskimassa hänelle, mutta päätin vain olla hiljaa. "Aleksi?" Hän kysyi. Huokaisin. "Meen näkee yht kaverii nopee." Vastasin ehkä hiukan tylysti. "Okei. Tuu ajois kotiin sit." Hän sanoi ja lähti takaisin keittiöön. Lähdin ulos.

》Time skip《
Kävelin tutun mieshenkilön luokse. "Kui halusit nähä?" Kysyin. "Ajattelin et sua kiinnostais pari grammaa koksuu." Hän vastasi. Katselin hiukan ympärilleni. "Ei mul oo rahaa nyt." Sanoin. "Saat ilmatteeks." "Häh? Miks?" "Pitäähä sitä jotenki juhlistaa et pääsit pois kivensisält." "No niin kai." "Joten?" Hän kysyi ja ojensi pussia minulle. Mietin hetken aikaan, kunnes otin pussin ja laitoin sen bovitaskuuni. "Kiinnostaisko mennä ryyppäämää?" Hän kysyi. "Todellaki." Vastasin, jonka jälkeen me lähdimme ilmeisemmin kävelemään tämän tyypin asuntoon tai kaverille.

》Alinan nk. Illemalla《
Istuin sohvalla ja katsoin Mia ja minä-sarjaa. Sirpa käveli olohuoneeseen. "Eiks Aleksi oo vielkää tullu kotii?" Hän kysyi. "Ei. Eikä se oo vastannu mulle." Kerroin. "Mä soitan sil." Sirpa sanoi. Hän otti puhelimensa olohuoneenpöydältä ja juuri kun hän oli soittamassa Aleksille, ovikello soi.

Nousin ylös sohvalta ja menin avaamaan oven. Oven takana oli todella humalassa oleva veljeni. Otin pari askelta taakse päin. Aleksi käveli sisälle ja sulki oven hiljaa, jonka jälkeen hän kyykistyi tasolleni. "Alina sä et sit saa kertoo Sirpal täst." Hän sammalsi. Käänsin pääni Sirpaan ja Aleksi teki samoin. "Ei vittu." Poika sanoi. "Alina mee sun huoneesees." Sirpa sanoi. Nyökkäsin vain ja menin huoneeseeni.

》Aleksin nk.《
Noni, just näi. Ei helvetti, olis pitäny jäädä sinne yöks. Ajattelin. Otin kenkäni pois. "Tuuppa tonne vessaa ja kato valoon päin." Hän sanoi. Seurasin häntä vessaan ja katsoin valoon päin. Sirpa huokaisi. "Mitä huumeit sä otit?" Hän kysyi. Käänsin katseeni häneen. "En mitää." Valehtelin.

Kävelimme huoneeseeni. "Älä valehtele mulle. Sun pupillit on normaalii suuremmat, joten mitä sä vedit? Et ainakaa pelkkää alkoholii." Hän sanoi. Huokaisin turhautuneena, mutta en vastannut. "Aleksi mä puhun sulle." Hän sanoi. En reagoinut. "Aleksi." Hän sanoi hiukan korottaen ääntään. Alkoi mennä hermot jo. "Hei mä p-." "Otin kokaiinia ja ruohoo! Okei?! Nyt anna mun vittu olla!" Huusin. Sirpa ei sanonut mitään vaan lähti huoneestani, laittaen oven kiinni. Istuin lattialle ja nojasin sänkyyni. Ei helvetti. Ei mun pitäny huutaa. Nyt se varmaa potkii mun pihalle täält tai kertoo poliiseil. Ajattelin paniikissa.
》《》《》《》《》《》《》《
Sanoja: 619