I want to make You mine

49. Telttailun haasteet ja kutiavat hyttysen pistokset

"Ollaan perillä." Jungkook totesi tyytyväisenä pysäyttäessään auton aukiolle, josta pieni kuja vietti alaspäin järven rantaan.

"Me taidetaan tosiaan olla ainoat täällä, miten rauhallista!" Taehyung henkäisi ihastuksissaan astuessaan ulos autosta ja nähdessään tuonnempana kajastavan järven.

He ottivat kaikki laukkunsa mukaan ja kulkivat varoen puunjuurista poukkoilevaa kujaa. Jungkookin päähän vyöryivät kaikki muistot lapsuusvuosilta - kuinka monta kertaa hän olikaan telttaillut siinä paikassa. Se syrjäisä omissa oloissaan sijaitseva ranta läntti tuntui melkein omalta.

"Tähän voidaan laittaa meidän teltta ja katos pystyyn." Jungkook osoitti tasaisen laakeaa hiekka-aluetta, joka oli juuri oivallinen heidän pikku asumukselleen.

Intoa hihkuen Jungkook heitti kaikki kantamuksensa maahan ja alkoi yllättäen riisua vaatteitaan. Taehyung katsoi tuota vierestä hyvin hämmentyneenä, Jungkook oli muuttunut jotenkin ihan eri ihmiseksi päästyään velvollisuuksia pursuavasta kaupungista ulos.

"Mitä sä oikein teet?" Taehyung kysyi punastellen kun Jungkook oli saanut lähes kaikki vaattensa pois.

"Meen tietty uimaan!" Jungkook hihkaisi ja heitti viimeisenä boxerinsakin kasaan muiden vaatteiden kanssa.

"Entä uikkarit?" Taehyung kysyi epäröiden.

"Ei niitä tarvii, ei täällä oo ketään muita meidän lisäksi!" Jungkook tokaisi huolettomana. "Mä meen!"

"Oota nyt vähän, mäkin tuun!" Taehyung vastasi hätääntyneenä ja alkoi myös riisua vaatteitaan kovalla kiireellä pois.

Rantaan oli rakennettu joskus vuosia sitten puulaituri, joka oli ajan saatossa muuttunut melko huojuvaksi ja lahonneeksi, mutta jotenkin se pysyi vielä pinnalla. Jungkook antoi Taehyungin mennä edeltä, koska tämä laskeutui varovasti pitkin tikkaita, kastaen itsensä sentti kerrallaan enemmän veteen. Vasta kun tämä oli irrottanut otteensa uimatikkaista Jungkook otti vauhtia ja hyppäsi suurella loiskahdukselle veteen.

Taehyung ei ollut mikään mestariuimari, mutta jotenkin hän silti sai itsensä pidettyä pinnalla ollessaan välittömässä laiturin läheisyydessä. Jungkook näytti olevan kuitenkin aivan toista maata kun niin rohkeasti hyppäsi veteen ja sukelsi järven tumman veden syvyyksiin.

Tuntui kestävän ikuisuuden, eikä Jungkookia noussut vieläkään pinnalle. Vesi oli tumman sameaa, joten Taehyung ei saattanut nähdä veden alle, joten hän alkoi huolestua miksei Jungkook noussut pintaan.

Ennen kun Taehyung ehti tehdä mitään hän oli säikähtää kuoliaaksi kun tunsi jonkun saavan otteen hänen nilkastaan. "Apua!" Taehyung kiljahti täyttä kurkkua ja yritti räpistellä itsensä irti kun Jungkook nousi irvistäen pintaan.

"Luulitko, että täällä on vesihirviöitä?" Jungkook kysäisi huvittuneena ja pyyhki märkiä kasvoille liimautuneita hiuksia pois silmiltä.

"Et sä varmaan paljon sellasesta eroa, olin oikeesti saada sydärin." Taehyung hymähti pahastuneena.

"Älä nyt! Tuu uidaan, vesi on niin ihanan lämmintä!" Jungkook vastasi raukeana ja lähti uimaan kauemmas rannasta päin.

"En mä uskalla, en osaa uida niin hyvin." Taehyung vastasi nolostuneena pitäen yhä toisella kädellä kiinni turvallisesti laiturin reunasta.

"Tartu sitten mun olkapäistä kiinni, en mä anna sun upota." Jungkook totesi rohkaisevasti ja lähti uimaan Taehyung hänen selässään mukana roikkuen.

"Mä voin puhaltaa myöhemmin sulle sen pinkin uimarenkaan, jonka pakkasin mukaan." Jungkook ehdotti saadakseen Taehyungille varmemman olon.

"Kuulostaa kivalta." Taehyung naurahti, Jungkook huolehti hänestä kuin saamattomasta lapsesta toisinaan, se oli aika lailla huvittavaa. "Mutta mulla alkaa nyt tulla kylmä, voidaanko palata?"