Why me? 》Niko x Joonas《VALMIS

"Mikä jälki?"

》Nikon nk. Seuraavana päivänä《
Istuin sairaalasängyn reunalla ja yritin nousta ylös, kuitenkaan siinä onnistumatta. Huokaisin ärtyneenä. Ärsytti ettei minulla ollut tarpeeksi voimaa nostaa itseäni. Huoneen ovi avautui ja huoneeseen käveli Joel ja Tommi. "Kato, jätkä o vihdoin hereil." Joel sanoi hymyillen. Hymyilin heille. "Eiks Ale tullu mukaa?" Kysyin. "Sil ja Ollil oli joku riita ja niiden pitää selvittää se. Se tulee varmaa sen jälkee." Tommi kertoi. Nyökkäsin vain. "Ooks lähös kävelee vai?" Joel kysyi. Pudistin päätäni. "Ei oo viel tarpeeks voimaa sellasee." Sanoin. "Haluutko et autetaa?" Hän kysyi. "Voitte yrittää. Joonas yritti jo eile, eikä siit tullu mitää." Kerroin. "No mut se oli yksi." Tommi sanoi. "Nii.." Sanoin.

》3h myöhemmi《
Olin poikien avustuksella pystynyt kävelemään käytävälle ja ikkunalle. Istuin tällä hetkellä sairaalasängyn reunalla. "Hyvinhä se meni." Joel sanoi hymyillen. Hymyilin itsekkin. Olin iloinen että olin päässyt kävelemään, vaikka se sitten olikin poikien avustuksella. Huoneen ovi avautui ja huoneeseen käveli Aleksi. Poika näytti jotenkin hermostuneelta ja hänen kehonsa tärisi. "Kato säki päässy vihdoin pois sielt." Sanoin. Aleksi vain nyökkäsi. "Onks kaikki hyvin?" Tommi kysyi mustahiuksiselta pojalta. "Joo on on." Hän vastasi. Joel huokaisi. "Noni mitä sä oot tehny?" Joel kysyi Aleksilta. "En mitään vakavaa, varmaankaa....en mä vittu tiedä." Aleksi sanoi jotenkin hätäisesti. "Liittyyks tää siihen sun ja Ollin riitaan?" Kysyin ja Aleksi nyökkäsi. "Teiks sä sil jotain?" Joel kysyi. "No en tehny, en ainakaa muistaakseni. Mä en satuttanu sitä jos sitä mietitte." Aleksi sanoi. "No mitäs sitte?" Tommi kysyi. "Noku en mä vittu muista." "Aika rohkeet tulla aineis sairaalaa." Tommi sanoi.

》Ollin nk.《
Istuin Aleksin huoneen lattialla ja itkin. Kehoni tärisi, ei hän ei lyönyt minua. Aleksi oli lyönyt seinää takanani ja se oli ollut todella lähellä kasvojani, ihmettelen miten se ei osunut. Olin vieläkin vähän säikähtänyt tilanteesta. Tietenki Aleksin käytös johtui vierotusoireista, joten en tavallaan voinut syyttää häntä asiasta. Nousin ylös lattialta, keräsin tavarani ja lähdin kotiin.

》Time skip《
Suljin ulko-oven, jolloin isäni käveli eteiseen. Potkin kengät jaloistani ja olin lähdössä huoneeseeni, mutta isäni pysäytti minut. "Missä sä oot ollu?" Hän kysyi. "Aleksilla. Sori etten ilmottanu." Sanoin. Isäni katsoi minua tarkemmin. "Mikä toi jälki sun poskessa on?" Hän kysyi yhtäkkiä. Katsoin häntä ihmeissäni. "Mikä jälki? Ei mun poskes oo mitää jälkee." Sanoin. Isäni otti käsivarrestani kiinni ja raahasi peilin eteen, jolloin huomasin pienen punaisen jäljen poskessani. Mitä helvettiä? Mietin.
》《》《》《》《》《》《
Sanoja: 382