Kaikuvat kuiskaukset

Luku 8: Niin- Siis mitäää?

(Heipähei kaikki! Sori, olin tässä pikkuisella tauolla! Haluaisin kyllä saada tän nopeasti valmiiksi, mulla on erittäin isot ideat siihen lopetukseen- ja- no joo. Lukekaa lisää! :D)

Pari kuuta on kulunut. Ruskosydämmen pennut Marjapentu (Vaaleanruskea kolli) Ja Oranssipentu (Oranssi naaras, nimetty Oranssitassun mukaan) olivat syntyneet pari päivää sitten, ja nyt tuhisivat hiljaa ruskean kuningattaren vieressä. Taittokorva varoi tassuttamasta liian kovaa, jotta ei herättäisi heitä. Kilpikonnakuvioinen naaras käpertyi kerälle kiviseen maahan.

Kaikuklaani eli nykyään pelossa. Välit muihin klaaneihin olivat edelleen kireät, vaikka hyökkäksestä oli kulunut jo aikaa. Kukaan paitsi luolanvartijat Ohrahäntä ja ja varapäällikkö Myrskypilvi eivät olleet käyneet ulkona luolasta. Jostakin syystä auringonsäteet valaisivat luolan. Ehkä se johtui vajoamasta. No, Ihan sama mikä se oli, luolassa ei todennäköisesti olisi turvallista, Taittokorva mietti mutta sitten sätti itseään typeryydestään. Luola oli pysynyt pystyssä klaanien sinne muuttamisesta asti. Miksi se pettäisi heidät nytkään? Mutta taas kerran pian Taittokorva kuorsasi unessaan.

Aamu ei ollut mitä voisi odottaa. Tuoresaalis - lopussa. Vesikuopan vesi - lopussa. Kissojen hermot - Lopussa. Taittokorva kuuli Pimeäpilven ja Lumiruusun- tai, noh, näki, - spekuloinnin jostakin, kuitenkin ymmärtämättä mitään. Kilpikonnakuvioinen naaras tassutteli lähemmäs. "Hei, sopiiko liittyä seuraan-?" Taittokorva kysyi. "Minulle sopii, entä sinä, Lumiruusu?" Pimeäpilvi huikkasi umpikuurolle kumppanilleen samalla taittaen korvansa ja siirtäen vasemman etukäpälänsä häntänsä päälle sekä työntäen kielensä ulos niin kuin olisi haistellut tunkkaista ilmaa. Lumiruusu nyökkäsi ja kallisti päätään sulkien silmänsä. "Sopii, Tervetuloa."

Pari hiljaista silmänräpäystä kului kunnes Taittokorva viimein avasi suunsa.

"Mistä te keskustelitte?" Kilpikonnakuvioinen naaras uteli.

Musta kolli nosti päätään.

"Ennustuksesta. Ja siitä kuinka se todennäköisesti koskee kumppaniani ja Valkotupsua!"

"Valkotupsua?" Odottamaton kateellisuuden aalto pyyhkäisi naaraan yli. "Ja Lumiruusua? Miksi juuri heitä?" Taittokorva kysyi ärtyneellä äänensävyllä.

"Vain sudenmarjan sisaren sisar voi tajuta tulevan uhan. Sudenmarja on ruohokasvi ja se selkeästi tarkoittaa Ruohovartta." Pimeäpilvi huokaisi samalla outoja liikkeitä tehden. "Miten kukaan muu ei tajua? Mutta Ruohovarrella ei ole kolmatta siskoa, ja Valkotupsu on nuorin. Se on selvää!"

"Eikö tuosta kannattaisi kertoa- niin kuin päällikölle ja parantajalle?" Taittokorva ehdotti hämmentyneenä.

"No, ehkä." Pimeäpilvi myönsi. "Mutta haluan kunnian!"

"Entä se Lumiruusu-kohta?"

"Lumen todellinen väri tulee paljastumaan teille aikanaan. Lumiruusu = lumi! Lumiruusu tule olemaan sankari!" Pimeäpilvi innostui.

"No, ehkä." Taittokorva hymyili, kiitti ja jätti kumppanukset keskustelemaan jotta voisi etsiä Valkotupsun ja kertoa tälle kuulemastaan.