The so called "Secret" [GxG]

20|Kahdeskymmenes

Monen tunnin ajomatka oli ollut tylsähkö, mutta ihan siedettävä. Yutan täti oli tosi mukava, se puhui rennosti ja vaikutti jopa vitsiensä perusteella tosi nuorekkaalta.

"Tuossa olis huoltoasema edessä. Pitääkö käydä vessassa?", Yutan täti Naomi kysyi pysähtyessään liikennevaloihin. Mä pudistelin päätäni, koska en uskaltanut sanoa mitään, jos ääneni olisikin ollut painoksissa ja kuulostanut kamalalta.

"Ei tarvi", Yuta vastasi lopulta minunkin puolesta. Naomi jatkoi ajamista kun valot vaihtuivat vihreäksi. Pian me jo ohitettiin huoltoasema.

"Vielä puolituntia matkaa", nainen sanoi vilkaisten meitä päin. Kuitenkin kun tämä oli kääntänyt katseensa takaisin tiehen, Yuta painoi päänsä varovasti olkapäälleni.

Käänsin katseeni tätä päin ja katsoin kuinka tämän hiukset olivat menneet tämän kasvojen eteen. Päätin nostaa kättäni hieman ja pyyhkäistä hiukset pois tämän kasvojen edestä korvan taakse.

Yuta kohotti hieman päätään katsoakseen minua. Tytön huulilla oli pieni hymy, joka sai pienen ujon hymyn nousemaan jopa omille huulilleni.

Tuijotin lopun matkasta maisemia auton ikkunasta, kun Yuta nukkui olkapäätäni vasten. Oloni oli yllättävän rauhallinen.

Pidin siitä. Meidän kehot eivät olleet liian lähellä toisia. Enkä tuntenut oloani pahaksi kehoni takia. Musta oli mukava, että Yuta pystyi olemaan lähelläni sillä tavalla, ilman, että olisin alkanut panikoimaan kehostani päässäni.

Puoli tuntia meni hyvin nopeasti. Mökkitie oli hieman pömppuinen, jonka takia Yutakin heräsi päiväuniltaan.

"Perillä ollaan", Naomi sanoi parkkeeraten auton tyhjälle alueelle, jossa oli vain paljon lunta ympärillä. "Jaa, sitä varmaan pitää alkaa lumitöihin", nainen huokaisi ja katsoi meitä päin. "Autatteko kantamaan tavarat mökille?"

"Tietty", Yuta sanoi venytellessään jäseniään. Pian me noustiin kaikki ylös autosta lumihankeen ja lähdimme kantamaan laukkuja mökkiä kohti.

Naomi jäi tekemään lumitöitä, kun minä ja Yuta suuntasimme kylmän mökin sisätiloihin puukasan kanssa. Katsoin, kun Yuta pinosi puita takan sisälle ja lopulta sytytti ne tuleen hetken värkkäilyn jälkeen.

Täällä oli tosi kaunista. Vaikka me saavuttiinkin jo myöhään illalla, niin pimeässä näki kuun ja tähdet taivaalla, joka valaisi ympäristöä mukavasti. Lunta oli todellakin enemmän kuin etelässä.

"Sehän on kello jo paljon", Naomi sanoi tullessaan sisälle. Meillä kaikilla oli vielä toppavaatteet päällä, sillä mökki ei ollut kerennyt lämmetä vain parissakymmenessä minuutissa. "Mitäs iltapalaa haluaisitte?", se kysyi vilkaisten kylmälaukkua jalkojensa vieressä.

"Kaikki käy", Yuta vastasi katsoessaan kiinnostuneena takan liekkejä.

"Entä Ulpu?", Naomi kysyi katsoen suuntaani hymyillen.

"Mullekin käy kaikki", vastasin nostaen huulilleni pienen hymyn.

"Okei, no mä nostelen työhön pöydälle jotain ja voitte sitten tehdä itsellenne siitä jotain", Naomi sanoi avatessaan takkiansa hieman.

Käänsin katseeni Yutaan joka tuijotti liekkejä edelleen. Kyykistyin sen vierelle ja vikaisin sen kasvoja paremmin. Se oli tosi kaunis, vaikka olihan hän myös toisella tapaa todella komea.