Why me? 》Niko x Joonas《VALMIS

"Suihkuu?"

》Joonaksen nk. Time skip《
Istuin Nikon lantion päällä ja suutelin hänen rintakehää. "Joonas oota." Hän sanoi. Nostin pääni pois hänen rintakehästä. "Sattuuks sua johonki?" Kysyin hiukan huolestuneena. "Vähä vaa. Jos me vaa makoillaa." Hän ehdotti. "Okei. Haluuks sä et mä haen sul särkylääkkee?" Kysyin. Niko pudisti päätänsä. Hymähdin vain. Menin hänen viereen istumaan. Katsoin hänen mahassa olevaa puukotushaavaa. "Haluuks sä et mä haen sul jotai vai pärjääks sä?" Kysyin. "Enköhän mä pärjää. Sanon jos tarviin jotain tai alkaa sattuu enemmä." Niko sanoi. "Okei. Muistat sit kans sanoo." Sanoin ja Niko nyökkäsi. Menin ihan kiinni Nikoon ja vedin sitten peiton päällemme. "Öitä rakas." Sanoin ja pussasin Nikoa poskelle. "Öitä." Niko sanoi.

》Aleksin nk.《
Suutelin Ollia huulille ja hän suuteli takaisin. "Sun pitää olla hiljaa, mun sisko on viereises huonees." Sanoin Ollille ja hän nyökkäsi. Otin hänen lantiosta kiinni ja aloin liikkumaan nopeammin, jolloin Olli laittoi kätensä suunsa eteen. Virnistin. "A-Aleh..." Hän sanoi. "Haluuks et lopetan?" Kysyin ja hän pudistipäätänsä. "Ooks sä lähel?" Kysyin. "J-Joo..mgh." Hän vastasi. "Tuu vaa." Sanoin ja pian hän laukesi mahallensa, ja minä hänen sisälle.

Työnnyin ulos ja menin hänen viereen makaamaan. "Suihkuu?" Kysyin. "Jos ei mennä kolmannel kierroksel, ni sit joo." Olli sanoi. Naurahdin. "En lupaa." Sanoin ja nousin ylös sängystä. Nostin Ollin syliini ja lähdin kävelemään vessaan.

》Joonaksen isän nk. Seuraavana päivänä《
Avasin kotioven ja astuin eteiseen. Suljin oven, otin kengät pois ja kävelin peremmälle asuntoon. Kävellessäni keittiöön, näin keittiönpöydällä todella monta kaljatölkkiä ja ainakin neljä viinapulloa. Havahduin askeleista, jotka tulivat keittiön suuntaan. Käännyin ja näin Joonaksen.

》Joonaksen nk.《
Katsoin isääni hiukan yllättyneenä. "Ala selittää." Hän sanoi. "Ööö...me vähän istuttii iltaa.." Sanoin. "Ai vähä? Nääks sä paljon tos on alkoholii?" Hän kysyi. Katsoin alas. "Sano nyt viel et tos ei ollu kaikki." Hän sanoi. "No siis...siin ei oo ihan kaikki. Niit on lisääki jossain tääl." Tunnustin. Isäni huokaisi. "Anteeks." Sanoin. "Joonas sä et saa juoda su-." Keskeytin isäni. "Lääkityksen takii, tiedetään. Oon pahoillani." Sanoin ja nostin katseeni lattiasta. "Ja Nikokaa ei saa juoda sen lääkityksen takii ja se on päässy ihan vähän aikaa sit sairaalastaki." Hän sanoi.

"Oon pahoillani, okei. Lupaan et tää ei enää toistu." Sanoin. "Hyvä on....onks teil molemmil nyt kaikki hyvin kuiteski?" "On on....Nikoo sattu kyl eile illal, mut sano et ei se mitää." "Eihän sil ol nyt mitää kipui?" "Ei. Se nukkuu nyt. Ainu mikä sil on kipee herätessää, on sen pää." Sanoin.
》《》《》《》《》《》《
Sanoja: 398