1095 yötä lastenkodissa [Finnish] ( Tauolla )

28.1.2023 sunnuntai

- Kristian -

Makasin sängyllä ja tuijotin kattoon. Kuulokkeista soi mun lempibändin, Skilletin biisi, feel invicible. Ulkona oli pimeää ja vedin syvään henkeä. Vitut elämä. Vitut lastis. Oveen koputettiin. "Mitä?" vastasin tympääntyneenä ja repäsin kuulokkeet pois yhä musiikin soidessa. "Moikka!" Anni tervehti, 8-vuotias pikkutyttö joka haaveili prinsessalinnoista ja sellasesta paskasta. Emmää ees tienny miks se oli lastikseen päätyny. Tiesin vaan et sillä oli kaksonen, Alli.
"Tuu kattoon! Täällä on uus tyttö!" Anni intoili. "Jaaha", vastasin ja laitoin kuulokkeet takaisin piittaamatta paskaakaan.

"Krisu, tuu ny!" Alli maanitteli, vittu se osaa teleportata tai jotain. "Mun nimi on Kristian!" vastasin ärsyyntyneenä ja nousin viimein yhä toinen nappikuuloke korvassa.

Kävelin ärsyttävien kersojen kanssa lyhyen matkan eteiseen jossa ilmeisesti uusi tyttö seisoi ja kätteli sillä hetkellä Tanjaa, yhtä meidän ohjaajista.

Tyttö ei ollu mua paljoa lyhyempi joka oli yllättävää, vaaleat hiukset ja kun se kääntyi katsomaan muhun näin kaksiväriset silmät, toinen vihreä, toinen ruskea. Katsoin äkkiä muualle kun tajusin tytön olevan oikeastaan ihan nätti. Mitä helvettiä mä ajattelin, tajusin ja tuijotin vakavana muualle. "Juliet, tässä on Kristian. Kristian, tässä on Juliet", Tanja esitteli. Juliet nosti varoen hiukan tärisevän kätensä heiluttaakseen mulle. Vittu, sitä ahdisti. "Moi", vastasin hiljaa. Tanja kattoi muhun yllättyneenä, en koskaan puhunu kenellekkää. Mutta jokin tossa tytössä oli erilailla. Ei. Mä olin vaan sekasin, eikö?

En kerinny pohtimaan kauakaan kun Anni ja Alli veti jo Julietia kädestä. "Mennään! Me näytetään sulle meidän huoneet! Ne on ihan vierekkäin koska me ollaan kaksosia!"

Tuhahdin hiljaa ja laitoin toisen kuulokkeen takasin. Niinku sitä ei huomais päältäpäin et ne kaks oli kaksosia. Miks siitä piti tehä isokin numero?

Pamautin oveni kiinni ja laitoin lisää volumea peittääkseni melun oven toisella puolella. Juliet, mietin ja seisoin kädet ristittyinä rintakehälle. "Juntti", kuiskasin hiljaa ja naurahdin. "Sul on ny lempinimi."