Another Sun Will Rise [Olli & Aleksi] (3) [VALMIS] ✔️

5. Nuku hyvin rakas 🖤

Aleksi: (One Last Time)

En enää kunnolla erottanut mitä ympärillä tapahtu, mut sen tiesin että mun aika oli loppumassa. Tää hiton kasvain tekis musta pian lopun.

Olin turvassa Ollin sylissä, jätkät oli mun ympärillä ja mulla oli turvallinen olla. Olli silitti mun selkää, niin kuin se teki aina kun mulla oli huono olo, nyt se tuntu erilaiselta.

Happi ei enää kulkenu kunnolla, taistelin todella että henki ees jotenkin kulki, mua väsytti, väsytti todella. Ehkä mun oli aika antaa periks ja nukkua pois.

Olli:

Aleksi hengitti tosi raskaasti ja katkonaisesti mun sylissä, oltiin kotona, oltiin makkarissa, niin kuin Aleksi oli toivonut.

Nyt oltiin koko porukalla oltu jo hetki mun ja Aleksin luona, koska aikaa ei ollut enää paljon.

Joonas nuokku mun vieressä Nikoa vasten, Joel istu lattialla seinää vasten ja Tommi istu meidän jalkopäässä.

"Sä voit mennä rakas, sun ei tarvi enää jaksaa.." kuiskasin hiljaa Aleksin korvaan
"Oĺlii.." kuului enää vaimea ääni
"Mä oon tässä, kaikki me ollaan.." sanoin kyyneliä niellen
"Mä rakastan sua nyt ja aina.." Aleksi sanoi
"Shh, nuku vaan.." sanoin ja pussasin Aleksin otsaa
"Kiitti jätkät kaikesta.." Aleksi sanoi vielä ja nousi hieman että näki kaikki, nopeasti se oli taas mua vasten

"Kiitti sulle et saatiin tuntee sut.." Joel sanoi ja nousi seisomaan, ihan kuin valmistautuen tulevaan
"Sä voit mennä, me katotaan Ollin perään.." Niko sanoi

Aleksin hengitys muuttui jälleen katkonaisemmaksi.

"Ale, kiitti kaikesta.." Joonas sanoi
"Nuku vaan, jos nukuttaa.." Tommi sanoi
"Olliii.." kuului just ja just vielä Aleksin suusta

Aleksi henkäisi todella raskaasti, vielä kerran se otti happea ja hengitti viimeisen kerran, viimeisen kerran tässä mailmassa, nyt kaikki oli ohi. Enää ei ollut kipuja, oli vaan rauha ja hiljaisuus.

"Hyvää matkaa pikkujätkä.." Joonas sanoi kyyneleet poskillaan
"Turvallista matkaa.." Niko sanoi kyyneliä niellen
"Oot sit vastassa kun on meidän aika.." Joel sanoi hiljaa kyyneleet poskillaan
"Fly high bro, turvallista matkaa.." Tommi sanoi ja itki myös
"Allu kiitti kaikesta, mä rakastan sua aina, enkä unoha sua koskaan.." sanoin hiljaa

Puristin Aleksia mua vasten ja suukotin sitä, mä halusin vielä hetken olla näin, vielä hetken ennen kuin mun oli pakko päästää irti.

"Aleksilla on nyt hyvä olla.." Joonas niiskutti hiljaa
"Näyttää et se vaan nukkuu.." Joel sanoi
"Joel, toi sun lause.." Tommi sanoi
"Mitä, eiku shit.." Joel sanoi hiljaa
"Mä laitan viestin crewille.." Niko sanoi hiljaa ja kaivo puhelimensa.

Hetkeä myöhemmin kuulin ovikellon, tiesin mitä oli tulossa. Vielä kerran puristin kunnolla Aleksia ja annoin pusun tuon otsaan ja aloin vaan itkeä.

"Tota Olli, Aleksin pitäs mennä.." Tommi sanoi, sen takana seiso mustiin pukeutuneet kaksi miestä ja Aleksin omahoitaja joka kävi meillä jokapäivä myös tänään, se tuli kirjaamaan viimeset kirjaukset ja kuolinajan.

"Ette vie mun rakasta.." itkin elotonta Aleksia vasten
"Olli, sun on päästettävä irti.." kuului
"Mä en haluu päästää.." itkin

Lopulta mun oli vaan pakko päästää irti, Niko ja Tommi piti musta kiinni, katoin kun Aleksi nostettiin paareille ja peitettiin lakanalla.

"Alluu.." itkin, Niko puristi mua olkapäästä ja piti kiinni
"Olli, mä annan sulle rauhottavaa, nukut hetken.." Aleksin omahoitaja sanoi, nopeesti multa lähti jalat alta ja mut laskettiin sängylle, mun filmi oli poikki seuraavat pari tuntia.

Kun heräsin tietysti etin Aleksia, sitten muistin mitä oli tapahtunu.

"Ihan rauhassa Olli, ei mitään hätää.." Joonas sanoi kun tuli mun luokse
"Alluu.." nyyhkytin
"Sillä on hyvä olla, sen kivut on nyt loppu.." Joonas jatkoi

Niko:

Aleksi oli vaan hetkee aikasemmin päässyt pois kivuistaan, nyt Olli oli täysin romuna ja nukkui rauhottavien ansiosta ees hetken.

Nyt kun kaikki oli ohi, Tommi ja Joel lähti Joelin luokse, minä ja Joonas jäätiin tänne kattomaan ettei Olli tee mitään tyhmää.

Kului pari päivää ja oli ihan odotettavissa että Olli etäänty kaikista ja kaikesta, se vähä mitä se liikku oli kämpän sisällä, jotakin Aleksin vaatetta halaten.

"Olli, sun pitää syödä.." yritin jälleen kerran
"Pliis Olli, ees vähän.." Joonas yritti myös
"Ei oo nälkä.." Olli sanoi ja halasi Aleksin tyynyä ja itki sydäntä särkevästi
"Ale haluis et sä jatkat sun elämää, etkä jää neljän seinän sisälle.." sanoin
"Tiiän, antakaa mun pliis nukkuu.." Olli sanoi
"Me ollaan olkkarissa, sano jos tulee asiaa.." Joonas sanoi
"Voi raukkaa, ei tän näin pitäny mennä.. " sanoin

Timeskip, hautajaiset

Aleksi sai näköisensä hautajaiset, minä ja Joel laulettiin pariin kertaa, valittiin kappaleet Ollin kanssa, mutta tuo oli ihan pihalla ja koitti esittää vahvaa.

Hautajaisaamuna Olli oli ensimmäinen ylhäällä ja kävi todella hitaalla, sitä sai välillä vähän potkia ja herätellä.

Kirkossa Olli romahti välittömästi kun näki Aleksin valkoisen arkun edessä. Mulla ja Joonaksella oli työ saada Olli rauhoitumaan ja istumaan, ei tää helppoa ollu meille muillekkaan.

Pian urut alkoivat soida ja pappi tuli esiin.

"Olemme tänään kokoontuneet saattamaan Aleksi Matias Matelan ja jättämään hänelle hyvästit."

Jossain vaiheessa pappi nyökkäsi ja oli kukkien vuoro, tää oli aina se kohta kun kyyneleet oli vuolaimillaan:

"Loppui tuska, tuli rauha, uni kaunis ikuinen.
Aina Aleksia kaivaten Olli" - Olli luki itkien, lopulta Joonas luki tekstin, koska Olli murtu ihan kunnolla

"Sä hetken viivyit täällä vaan, kuin kastehelmi päällä maan. Ikävöiden ja Aleksin muistoa kunnioittaen: Joonas, Niko, Joel ja Tommi" - Tommi luki tekstin

"Paikkasi on tyhjä, kaipaus ja suuri rajaton. Aleksin muistoa kunnioittaen: Blind Channel Crew: Santeri, Mikko, Joona, Roope, Janne" - Santeri luki tekstin, mutta murtui lopussa

Pian oli se hetki kun olisi viimeinen matka, viimeinen saatto. Kuten oltiin sovittu me viis ja Santeri kannetaan arkku ulos kirkosta ja Aleksille varatulle paikalle.

Varovasti arkku nousi, musiikki alkoi soida ja me käveltiin hiljaa pitkin kirkon käytävää. Kun päästiin ulos, laskettiin arkku kärryille.

Viimeisen kerran kärryt lähti liikkumaan, meidän perässä, tuli saattoväki. Pian oltiinkin avonaisen haudan kohdalla ja Aleksin arkku nousi viimeisen kerran, pian oltiin laskettu arkku alas. Siellä meidän rakas ystävä nyt sai levätä.

Olli oli lähes kokoajan poissa oleva, kyllä se tiesi mitä tapahtu, mutta ei kuitenkaan ollut täysillä mukana vaan oli jossain ihan muualla, toisaalta sen ymmärtää.

Olli hautas just sen elämänkumppanin, kumppanin jonka kanssa sen piti olla vielä vuosia ja vuosia. Huoli oli todella suuri miten Olli selviää kaiken tän jälkeen, kun Aleksi oli poissa.

Rest in peace little man </3 :'(

~ ~ ~ ~

Sanni - Haukilahden Rantaan

Haukilahden rantaan kukkia me kannetaan
Kevättuuli puhaltaa
Syreenien kanssa sä voit jäädä nukkumaan
Enää ei tarvii jaksaa
Meillä kuvia on susta kunnеs nähdään sut taas
Jossain tuolla puolella
Haukilahden rantaan jäädään sulle toivottaa
Turvallista matkaa

... ... ...

Viides pidennetty luku, tää saikin ihan kunnolla uutta!

1026 sanaa!

Meni sit vähän isompi roska silmään! Mä en itke, se oot sä jolla ne silmät vuotaa! :'( </3