Kolme makuuhuonetta jaettiin niin, että tytöt olivat kolmistaan omassa huoneessa, Jimin ja Jihyun yhdessä, sekä Taehyung ja Jungkook - tai siis näin oli alunperin tarkoitus.
Kumiko, Song-i ja He-rin väsyivät lopulta niin, että heidän kaavailemansa kasvonaamio ilta unohtui täysin kun huoneeseen päästyään kaikki kolme romahtivat vuoteilleen ja nukahtivat oikotietä kovaan kuorsaukseen.
Toisaalla pojat jatkoivat vielä rellestystä.
"Hyung, mä kuulin siitä sun ja jonkun pervon huijari miehen tapauksesta", Jihyun möläytti ajattelemattomasti. Hän oli puhunut Taehyungin kanssa, joka saattoi hänet taas ajantasalle isoveljensä tekemisistä. Yleensä aina hän sai kuulla mitä erikoisimmista ja huono-onnisista tapauksista.
"Ai mistä sä sellaista oot kuullut?" Jimin puuskahti uhkaavasti ja katsoi veljeään alta kulmain. Hän ei ollenkaan tykännyt kun jutut hänen hairahduksistaan pääsivät leviämään, vaikka kyseessä oli pelkästään oma veli.
"Kunhan pikkulintu lauloi. Aattelin antaa yhteystiedot yhelle kivalle tyypille, jonka kanssa voisit tutustua, unohda jo ne vaaralliset pojat."
"Kukas tää kiva tyyppi oikein on? Mistä päättelet, että meidän kannattaisi tutustua?" Jimin haastoi ja kaatoi kurkustaan alas ties monennen soju shotin.
"Kumikon serkku, se on samanlainen kuin sä", Jihyun vastasi lyhykäisesti.
"Samanlainen siis millä tavalla?"
"Kaikella tavalla, aina kun nähdään Harun kanssa sä vaan tulet mun mieleen", Jihyun kohautti olkapäitään mietteliäänä. "Ja on mulla vielä yksi työkaverikin, joka olisi potentiaalinen mahku."
"Katsotaan joo..." Hajamielisesti Jimin vilkuili Jungkookia ja toivoi, että saisi jossain kohtaa livahtaa jonnekin tämän kanssa kahden. Ehdotukset muista pojista eivät jaksaneet kiinnostaa sillä hetkellä.
"Mä kuulin muuten talon omistajalta, että täällä on kuulemma paljon hyttysiä, jotka tulee imemään verta ihmisten nukkuessa niin, että kuolet lopulta verenhukkaan. Joten kannattaa muistaa käyttää niitä hyttysverkkoja. Kuulemma jotkut täällä vierailleet jotka oli sen unohtaneet, näytti seuraavana aamuna ihan leppäkertuilta", Jihyun kertoi kuin kauhutarinaa hyytävällä äänellä, paisutellen yksityiskohtia. Heillä oli molemmilla Jiminin kanssa taipumus draamailuun ja tapahtumien värittämiseen jännittävämmäksi.
"Kuulostaapa karmealta, eihän sitä tiedä koskaan mitä voi käydä." Vihjailevasti virnuillen Jimin kääntyi uudelleen katsomaan Jungkookin puoleen saamatta kuitenkaan katsekontaktia aikaiseksi. Jungkookin viattoman hömelö olemus alkoi ärsyttää jo häntä.
Veljekset kävivät omia järjettömiä keskustelujaan kun samaan aikaan Taehyung nuokkui puoliunessa vilttiinsä kietoutuneena ja Jungkook kuvitteli siivoavansa paikkoja, vaikka oikeastaan sai kaiken vaan kauheampaan sotkuun.
"Mä vien astiat sisään", Jungkook huikkasi ja kompuroin liukuoven kynnyksen yli sisään taloon. Jimin livahti vaivihkaa perään kun näki täydellisen tilaisuutensa tulleen. Viis hän mistään mukavista Kumikon serkuista veisasi, kun Jungkook oli paljon lähempänä saatavilla.
"Taehyung, pitäisköhän sun mennä nukkumaan?" Jihyun kysäisi ja ravisteli tämän varovasti hereille. Olipa vastuutonta, että Jungkook ja Jimin noin vaan ottivat ja lähtivät jättäen ystävänsä heitteille.
Oli todettava, että Taehyung oli juonut aivan liikaa, eikä tiennyt enää mistään mitään. Hämärän vilkaisun perusteella Taehyung päätteli, että Jimin oli huolehtimassa hänestä ja nyökytteli utuisten kasvojen puoleen.
ESTÁS LEYENDO
Until the springday comes again
FanficKaikki oli hyvin kunnes se kevätpäivä koitti - Taehyung katosi kuin jäljettömiin, eikä kukaan tiennyt tulisiko hän enää koskaan takaisin. Jungkookille Taehyung oli elämänrakkaus, jonka lähteminen heitti hänet syviin vesiin - kirjaimellisesti. Ji...