Välillä, erityisesti yön pimeinä tunteina, olen miettinyt, että jos en olisi silloin aikoinaan lähtenyt, vaan olisin tullut sinne ja etsinyt sinut käsiini, voisinko olla nyt hän, jonka kanssa jaat parhaillaan elämäsi. Jos olisin ollut silloin siellä, niin olisitko sinä nyt tässä, ja voisinko minä olla hänen tilallaan sinun rinnallasi. Olisimmeko me yhdessä?
Jos olisin tehnyt edes jotain toisin, olisiko meidän kummankaan elämä ollut yhtään toisenlainen? Olisiko se yksi pieni tai suuri väre elämämme meressä muuttanut yhtään mitään, vai olisiko se voinut mullistaa koko maailmamme, olisiko se voinut muuttaa ihan kaiken? Olisiko kaikki nyt paremmin, vai olisiko mikään muuttunut välillämme? Olisitko sinä yhä vierelläni, jos olisin ottanut sen yhden ratkaisevan askeleen toiseen suuntaan? Sinua kohti, enkä pois luotasi?
Näihin ajan tuulessa leijuviin kysymyksiin tulen tuskin koskaan saamaan vastausta, sillä en ollut siellä, vaan toisaalla, eikä sitä pysty enää muuttamaan, kun minulla ei ole toimivaa aikakonetta. Etkä sinäkään vastaa minulle enää, joten en voi saada vastauksia sinultakaan.
Jään siis ikuiseen epätietoisuuteen meidän tarinamme vaihtoehtoisten loppujen osalta.
YOU ARE READING
Pakkasen puolella
Short StorySekalainen setti erilaisia lyhyitä (osa jopa superlyhyitä) tekstejä, kuvaelmia, tarinoita, sepustuksia, liibalaabaa, höpötyksiä, jorinoita (ja horinoita). Rakkaalla lapsella on monta nimeä! Tää kokoelma sisältää mm. melko melankolisia tekstejä elämä...
