Joonaksen pov.
Olimme Nikon kanssa odottamassa terveyden hoitajaa. Hiljaisuus ei ollut kiusallinen eikä kyllä sellainen mukavakaan. "Haluisiks tulla meille koulun jälkeen?" lipsautin suustani. Ei olisi pitänyt mutta se vain tuli. En voinut sille mitään. "No emmä varmaan isä ei tykkää jos en mee suoraa kotii koulusta" Niko vastaa. Nii tai sit se ei haluu tulla. Ajatukseni kuitenkin keskeytyi tervyeden hoitajan ylipirteä ääni, joka kutsui minut ja Nikon sisälle huoneeseen. Autoin Nikon jalkeilleen ja talutin tuon tuolille ja menin itse siihen viereiselle tuolille. "Okei eli mikäs homma?" terveyden hoitaja kyseli. "Ööö nii tota Aleksi törmäs Nikoon ja sit se ei päässy ite ylös ja sit autettii Aleksin kaa Niko tänne ja Olli lähti Aleksin kaa syömää ku ei meit molempii ois tääl tarvittu" vastasin ennen kuin Niko oli edes ehtiny suutaan avaamaan. "Okei entäs Nikon näkökulma?" terkkari kyseli. "No siis kävelin omissa ajatuksissani niinkuin Aleksikin ja sit törmättii ja mä kaaduin aika kivuliaasti lattialle enkä sit päässy enää omin voimin ylös heti ja sit Aleksi ja Joonas ystävällisesti autto mut tänne" Niko selostaa terkkarille. "Okei mihin sua sattus nii voisin terkistaa ettei oo murtumia" Niko menee pieneen paniikkiin. "Ööö öö no ainaki ranteesee ja sit perseesee ja alaselkää mut ei ne oo murtunu ku ei oo ees turvonnu" Niko selittelee. "Kyl mä ne voisin silti tarkistaa et alotetaan vaikka siitä ranteesta nii nostaisitko noi sun hihat ylös nii voisin kattoo niit" terkkari pyytää. "En en helvettissä nosta" Niko sanoo ja huomaan kuinka pakokauhu valtaa tuon. "Juu no ei ole pakko entä voisitko laskea hieman housuja ja nostaa paitaa jotta voisin katsoa selkääsi?" terkkari kyselee. "No vähän joo"
Niko nousee ylös tuolilta mutta istahtaa pian takaisin. "Pyörryttääks sua?" kysyn tuolta ja hän vain nyökkää. "Löikö Niko päätään kun tuo kaatui?" terkkari kyselee. "Ei ainakaan mun tietääkseni." vastaan tuolle. "Okei no ota Niko tosta toi pillimehu ja tollane nii sen pitäis helpottaa" terkkari ojentaa ilmeisesti siripirin ja jonkun mansikka pillimehun Nikolle joka juo ja syö ne.
Hetken kuluttua Niko pystyy nousemaan ja terkkari tutkii tuon selän. "Niko nousisitko sä vielä tuohon vaa'alle?" terkkari pyytää. "E-ei mun tarttee tiiän jo et painan 42.8kg Niko sanoo ja sydämmeni jättää muutaman lyönnin välistä. Tuo on reippaasti alipainoinen. "Nousisitko sä silti siihen?" terkkari pyytää ja Niko nousee. Terkkari palaa tietokoneelleen ja näpyttelee jotakin siihen. Niko palaa takaisin paikalleen ja on vain hiljaa.
"Okei elikkäs Niko sulla on tosi paljon alipainoa. Saatko sä kotona tarpeeks ruokaa? Onks sulla minkälaisii kokemuksii omasta kehosta? Ja koitatko sä laihduttaa?" terkkari kyselee. Saatanaako kyselet toi yks ei oo syöny varmaa viikkoon ja sen huomaa. "Saisin tarpeeks jos söisin" Niko vastaa hiljaa ja katselee lattiaa. "Okei no oisko sulla joku joka vois vahtii sun syömistä?" terkkari kysyy. Niko pudistaa päätään. "Kyl mä voisin jos se Nikolle käy" sanon hiljaa. Mä oon oikeesti vitun kusessa tuohon ja tää on hyvä tapa saada olla Nikon kanssa. "No jos se vain Nikolle käy niin se olisi aivan mahtavaa" terkkari sanoo. "Ja tosiaan laitan sulle lähetteen syömishäiriö testeihin et saadaan tietää mikä sulla on ja mikä ois sulle paras keino auttaa" terkkari sanoo ja Niko vain katselee lattiaa.
Menimme terveyden hoitajan huoneen viereiseen lepohuoneeseen vielä vähäksi aikaa. "Ei sun oikeesti tarttee kyl mä selviin itekkii" Niko sanoo. "Hei vaik sä teit yläkoulus paskoi juttui ei se tarkota etten vois antaa sulle uutta mahollisuutta ja susta huomaa kuinka sä oot muuttunu ja ainaki kasvanu ihmisenä ja oppinu niist sun tekemist virheistä, joten totta kai mä autan sua" vastaan tuolle. "Nii mut-" "Ei mitään muttia ja tänää sä tuut meille ja jos sun isäs siihen jotain tulee sanomaan nii mä oon valmis sanoo sille takasin" keskeytän tuolle. "Ömm okei mut ei sun ihan oikeesti tarvis" tuon vielä sanoo. "Ja kyllä ystävää autetaan joten kirjotanko puheen sun isälles jo valmiiks vai kirjotanko sulle puheen kuinka haluun auttaa sua ja sun tarvii ottaa apu vastaan?" kysyn tuolta hieman huvittuneena, joka saa myös Nikon huulille pienen hymyn aikaan, joka on kerrankin aito.
----------------------
Okei tosiaan koitan nytte kirjotella valmiiks jo vähäsen lukuja ja koitan julkaista sitten kerran viikossa kun niitä tulee valmiiksi niin saa toivoa julkaisu päivää, mutta en lupaa et pystyn siihen mut yritän parhaani ja sit ei saa suuttuu jos tulee joskus muulloin lukuu tai tulee pidempi tauko.
أنت تقرأ
Alone against others // Blind Channel //
أدب الهواةTää on jatko osa tarinalle Alone anainst all joten se kannattaa käydä lukemassa ensin. Tässä kirjassa Aleksi, Olli ja Tommi on lukion ekalla, kun Joel ja Joonas on lukion tokalla. Onkohan Nikolla vielä jotain jäänyt hampaan väliin vai katuuko hän te...
