Luku 10-Bileisiin?

379 26 2
                                    

Anton

Heräsin 14.30, samaan aikaan ahdistuksen takia sain nukuttua, mutta samaan aikaan se väsyttää. Hirveän confusing. Olisin halunnut jatkaa nukkumista, minkä yleensä teenkin, mutta nyt oli koulutöitä tehtävänä, joten päätin lähteä sinne kauppaan, että pääsen tekemään niitä tehtäviä joskus.

~

Pääsin kaupan pihaan, ensiksi minun piti tulla kävellen mutta, sitten tajusin että eihän mulla ole helvettiäkään hajua missä on lähin kauppa. Piti sitten tulla mankilla, pitäis käydä tankkaamasssa. Kävelin kauppaan mikä oli yllättävän tyhjä, kello oli vasta 15.00. No ihan sama, minä tulin hakemaan vaan energiajuoman. Kävelin hyllyjen välissä yrittäen etsiä energiajuomia. Miksi se on niin vitun vaikeaa, kauppa oli kaiken lisäksi ihan saatanan pieni.

Löysin energiajuomat ja otin yhden. Sitten vaan maksamaan ja pääsen helvettiin täältä. En kyllä pääse nukkumaan, mutta ehkä selviän. Menin kassalle ja maksoin juoman. Kävelin kaupasta pois ja menin mopolleni. Huomasin vähän lähempänä ovia toisen mopon nojaamassa kaupan seinään. Aloin kaivelemaan moponi avaimia repusta. Kuulin kuinka mopo käynnistettiin ja käännyin katsomaan kuka mopon omistaja oli, Johannes. En ollut nähnyt häntä koulussa tänään, ajattelin että olisin välttynyt kiusalliselta tapaamiselta.

Nyt olisi varmaan hyvä hetki pyytää anteeksi kamppausta. En minä sitä tahallaan tehnyt mutta omatunto ei antanut olla rauhassa. Tietenkin pidin sitä minun syynäni. Vedin henkeä ja otin pari askelta. Aloin kuitenkin miettiä asiaa toista kertaa. Et nyt Anton käänny, meet vaan sen luokse ja pyydät anteeks, helppoa. Suljin silmäni vaistomaisesti ja otin askeleita eteen päin, en ollut sitten miettinyt yhtään mitä sanon.

Taputin pojan olkapäätä hellästi, ei tiennyt että jos olisin taputtanut yhtään kovempaa niin olisi saattanut tulla vaikka turpaan. Johannes käänsi katseensa minuun ja menin tietenki lukkoon. "Ei mun ollu tarkotus kampata sitä sun kaveria" sanoin hiljaa, en ollut varma kuuliko hän sitä. "Mitä, puhu kovempaa, ei tollasesta hyttysen ininästä saa selvää" Johannes ärähti, säikähdin tietenkin tätä, koska minua ahdisti kun joku korotti ääntään. Tunsin kyyneleet silmissäni, ei hän tainnut mitään huomata, sen verran vihaiselta hän näytti. "Että ei mun ollu tarkotus kampata sitä sun kaveria" tajusin sanoa, ennen kuin Johannes ajoi pois.

~

Ajoin jo tutuksi tulleelle kalliolle, siellä oli rauhallista. Jätin mankini nojaamaan rakennuksen seinää vasten ja lähdin pienelle metsä polulle. En ollut enään varma missä se kallio oli mutta löysin sinne kuitenkin. Katselin tummia pilviä, alkaa varmaan satamaan. En halunnut tulla kipeäksi joten olin kalliolla vain hetken ja lähdin kotiin.

~

Avasin kotioven ja kävelin sisälle. Ulkona oli alkanut satamaan kun pääsin pihaan. En ollut kastunut pahasti, mutta hupparini oli silti märkä. Laitoin repun maahan, tällä kertaa en heitä. Puhelimeeni tuli ilmoitus, mitä vittua, missä välissä olin laittanut äänet päälle. Katsoin ilmotukset, Rasmus oli laittanut viestii.

Anton-Rasmus

Rasmus
Pääsetkö bileisii viikonloppuna

Anton
Kyllä mä varmaa

Rasmus
Oota mä lisään sut yhteen ryhmään

Anton
Ok

Odotin hetken kunnes minulle tuli ilmoitus siitä että minut on lisätty ryhmään 'Narkkarit', mielenkiintoinen nimi.

Narkkarit

Rasmus
Lisäsin Antonin tänne

Mikael
Jes

Jenna
Oliks ne bileet perjantaina vai lauantaina

Niki
Lauantaina

Anton
Ok

sanat 474


Uusi tapa rakastaa (Valmis✅️)Tempat cerita menjadi hidup. Temukan sekarang