Lets be broken together

Sytkäri

Jimin nk.
Huoneeni oveen koputettiin ja sitten se aukesi. Ohjaaja käveli huoneeseeni haavanhoitotavarat kädessään. Tunsin kun kehoni läpi kulki lämpöaalto, sillä minua alkoi ahdistamaan. Ohjaaja sulki huoneeni oven ja istui sänkyni reunalle, laskien tavarat sängylleni.

Otin hihoistani kiinni ja puristin. En halunnut nostaa hihojani ylös, sillä minua hävetti. Tiesin viiltelyn olevan väärin, mutta en silti voinut lopettaa sitä. "Jimi nosta sun hihat." Ohjaaja sanoi lempeästi. Vedin jalkani koukkuun ja lähemmäs rintakehääni. "Mä tiedän et sun o vaikeeta ottaa apua vastaan, mut anna mä nyt puhdistan ne ennen ku me tulehtuu, okei?" Ohjaaja kysyi.

Silmiäni kirveli, mutta en kehdannut itkeä. Tässä asiassa ei ole mitään itkettävää. "Saanks mä puhdistaa ne ite?" Kysyin hiljaa. "Jimi, me molemmat tiedetää et sä et puhdista niitä." Hän sanoi. Painoin pääni polviini. "Okei. No puhdistetaan ne myöhemmin." Ohjaaja sanoi ja lähti huoneestani.

Nikin nk.
Istuin Aurajoen rannassa. En jaksanut mennä kotiin ja no Eetusta ei apua ollut. Katselin kun lokit lensivät joen yllä ja noukkivat maasta välillä jotain.

Huokaisin turhautuneena. Nojasin penkin selkänojaan ja käänsin pääni taivasta kohti. Tähtiä ei näkynyt, kaiken polttoaineen ja muun myrkyllisen saasteen takia.

Katselin taivasta, ihan niinkuin yrittäen etsiä vastausta sieltä, mitä minun pitäisi tehdä. Olin jotenkin hukassa, enkä ollut varma miksi. Johtuiko tämä hyväksikäytöstä vai siitä että en saa seksistä tarpeeksi. Liian monta kysymystä pyöri päässäni, mutta mihinkään niihin ei ollut vastausta tai sitten oli, mutta taivaasta se ei löytynyt. Ehkä vastaukset kaikkiin kysymyksiini, on haudattu jonnekin todella syvälle aivoihin, ettei niitä oikein huomaa tai sitten ne ovat ihan naaman edessä, ettei sitä edes tajua.

Kaikki tämä ajattelu kuitenkin keskeytyi, kun huomasin sivusilmällä jonkun kävelevän luokseni. "Oisko sul tulta?" Kännissä oleva mies kysyi. Käänsin pääni mieheen ja kaivoin sitten sytkärin taskustani, ja annoin sen hänelle. Mies sytytti tupakkansa ja antoi sytkärin sitten takaisin minulle. Laitoin sytkärin takaisin taskuuni.

"Haluutko sä?" Mies kysyi ja ojensi röökiä minulle. "Kiitti." Sanoin ja otin tupakan sormieni väliin. Vedin siitä pari hatsia ja annoin sen sitten takaisin. "Onks rankkaki ilta?" Mies kysyi. Käänsin katseeni mukulakiviin ja hymähdin. "Miten sen nyt ottaa." Vastasin. "Joo. Ei oikee mee itelläkää vahvasti." Hän kertoi. "Kuis?" Kysyin.

Mies istui viereeni ja huokaisi. "Vaimon kaa riitaa....heitti mut pihal." Hän vastasi. "Aaa, sori." Sanoin. "Naah...omaa tyhmyyttäni vaa. Pitäis tää juomine lopettaa." Hän sanoi. Nyökkäsin vain. "Mites sun nais tai mies asiat?" Hän kysyi ja heitti sitten tumpin maahan. "En mä oo kenenkää kaa. Panen ketä haluun ja millo." Kerroin. Mies vieressäni naurahti vähän. "Sellasta se nuoruus o. Mut sitku löytää sen oikeen, ni ei haluukkaa enää ketää muuta." Hän selitti. Hymähdin vain. "Mut sul o viel paljo aikaa. Uskon et löydät viel sen oikeen." Mies sanoi ja nousi ylös. "Mut hei, mä meen ja sunki kannattais lähtee himaan, sun vanhemmat varmaa huolissaa sust. Oli kiva puhuu." Hän sanoi. "Samoin." Sanoin ja sitten mies lähti hoipertelemaan pois päin. Nousin ylös ja lähdin kävelemään kotiin päin.
————————
Sanoja: 474