Lets be broken together

Hymy

Jimin nk. Time skip
Niki käveli kanssani pysäkille. "Mun bussi onki jo tos." Sanoin. "No me nähää koulus." Sanoin ja Niki nyökkäsi. Tummatukkainen poika lähti kävelemään hansaa kohti.

Nousin bussiin, piippasin bussikorttini ja menin istumaan jonnekin perälle. Laitoin kuulokkeet korviin ja laitoin spotify:sta musiikkia.

Nikin nk.
Olin kävelemässä hansan läpi pysäkilleni, mutta joku pysäytti minut ottamalla olkapäästäni kiinni. Käännyin ja näin vartian. "Voinks mä auttaa?" Kysyin vittuillen. "Mä sain joku ilmotuksen et sä olisit varastanu jotai." Hän sanoi. "En oo varastanu mitää, kävelin just sisäl." "Tuu ny kuitenki tonne takahuoneesee ni tutkitaa asia sit siel." "Iha mite vaa, mut päästä irti must." Sanoin.

Vartia päästi irti minusta ja lähti kävelemään, ja minä menin hänen perässä. Pian pääsimme takahuoneeseen. Vartia päästi minut ensin sisälle ja tuli sitten perässä sulkien oven.

"Tyhjennä sun taskut." Hän sanoi. Huokaisin ärtyneenä, mutta tyhjensin taskuni viereiselle pöydälle. "Noin." Sanoin. Vartia katsoi tavaroita pöydällä. "Selvä. Voit laittaa ne takas." Hän sanoi. Aloin laittamaan tavaroita takaisin taskuihin. "Kuka teki tän ilmotukse?" Kysyin. "Joku vanhus tost jostai kahvilast." Hän vastasi. Naurahdin. "Niinpä tietenki." Sanoin. "Voinko lähtee?" Kysyin. Vartia nyökkäsi, joten lähdin.

Päästyäni ulos takahuoneesta, huomasin jonkun vanhemman naisen kurkkivan nurkan takaa. Kävelin hänen luokse. "Säkö must teit valitukse?" Kysyin, josta vanhus säikähti. "Mä tiedän et sä varastit jotain." Hän sanoi. "Mä en oo varastanu mitää, jote anna mun olla." Sanoin ja lähdin sitten kävelemään pois päin.

Time skip
Potkin kengät pois jaloistani. "Niki tuu syömää." Kuulin äidin sanovan keittiöstä. Kävelin keittiöön ja istuin Nooran viereen. "No?" Äiti kysyi. "Mitä?" Kysyin. "Miks hymyilet? Meniks treffit hyvi?" Hän kysyi. "Meni ne." Sanoin.

"Koska sä tuot sen pojan tänne?" Äippä kysyi. "Joskus." Vastasin. "Ihanaa et sä oot löytäny jonku." Äiti sanoi hymyillen.

Jimin nk.
Suljin huoneeni oven ja menin sänkyyn makaamaan. Katsoin kattoa hetken aikaa, kunnes menin puhelimellani instagramiin ja Nikin profiiliin. Katselin pojan ottamia kuvia ja hymyilin. Miten se o noin komee. Mietin.

Ajatukseni keskeytyi kun huoneeni oveen koputettiin. "Joo?" Kysyin ja ohjaaja avasi huoneen oven. "Saako tulla?" Hän kysyi ja nyökkäsin. Ohjaaja tuli huoneeseen, sulki oven ja tuli istumaan sänkyni päätyyn. "No miten meni?" Hän kysyi hymyillen. Punastuin. "Hyvin." Vastasin. Nousin istumaan. "No miltäs tää poika näyttää?" Hän kysyi. Etsin Nikin instagramista mahdollisimman edustavan kuvan ja näytin sen ohjaajalle. "Aw aika söpö." Hän sanoi. Nyökkäsin. "No onks teiä välil mitää?" "Ei...tai ei viel...tai siis ei sillä et mul olis tunteita." Sanoin nolona. En uskaltanut myöntää tunteitani Nikiä kohtaan kenellekään. "Selvä. No mut tuu koht syömää." Ohjaaja sanoi ja oli jo lähtemässä, mutta kääntyi vielä minua päin. "Ja hei, kiva nähä ku sä hymyilet." Hän sanoi ja lähti.
———————
Sanoja: 430