Tämä on lyhyt rakkausruno, kirjoitan sen tuttavalleni.
Aani, ei sinua ole mahdotonta rakastaa.
En mä sanonutkaan,
että olisi.
Aani,
ei sinua ole mahdotonta rakastaa.
Miks kukaan ei sitten rakasta mua?
En osaa vastata tuohon. Mutta tapasimme toisemme katolla, valmiina hyppäämään. Silloin rakastin sinua. Silloin sinua rakastettiin. Ihan vaan että tiiät, että ei sinua ole mahdotonta rakastaa.
YOU ARE READING
IHAN VAAN ETTÄ TIIÄT
PoetryÄidille ja isälle: En oo toivoton vielä. En oo toivoton... enää? Äh, ihan sama, en jaarittele enempää. Kyl te tiiätte. Tiiättehän? (Kukaan ei lue runoja, joten nää runot on operoitu huvittaviksi peräkkäisiksi lauseiksi, joissa on liikaa pilkkuja. Si...
