~The Hotel of Marieburg~

Prologi

Isä oli tullut hakemaan minua treeneistä. Olimme kotimatkalla kun isä näki tien reunassa auton. Hän pysähtyi auton viereen,nousi ulos autosta ja kysyi tarvitsiko tämä apua. Itsekkin nousin autosta ulos. Kuski ja isä juttelivat siinä hetken aikaa jonka jälkeen isä meni autoon ja soitti hätänumeroon,minäkin olin menossa mutta juuri silloin huomasin että meitä vastaan ajoi auto varmaan ainaki 120km/h. Huusin isälle että tulee ulos autosta. Isä katsoi minua ja sitten eteen mutta oli jo liian myöhäistä. Suljin silmäni jotten näkisi sitä. Kuulin kuinka isä huusi tuskissaan ja hätänumeroon vastaaja kyseli onko kaikki hyvin. Autosta,jonka luokse isä oli pysähtynyt nousi ulos mies joka otti isän puhelimen asfaltilta jonne se ilmeisesti oli lentänyt turmassa. Hän huusi puhelimeen että samalla paikalla on tapahtunut kolari ja mies on loukkaantunut vakavasti. En uskaltanut avata silmiäni. Hätänumeron vastaaja kyseli hengittikö isäni vielä. Mies kävi kaiketi testaamassa pulssin ja vastasi että pulssi tuntuu vielä heikosti. Pian tien reunaan pysähtyi auto. Sieltä nousi joku mies joka tuli luokseni. Hän yritti puhua minulle mutta en kuullut mitä hän sanoi. En pystynyt. Sitten hän kaiketi katsoi meidän entisen automme suuntaan ja näki isäni ja sanoi jotain että vie minut hänen autoonsa. Pian paikalle tuli jo poliisit ja äitini. Äiti tuli itkien luokseni ja halasi minua. Pian selvisi että kolarin ajanut auto oli paennut paikalta. Olin tyrmistynyt. Kun ambulanssi ehti paikalle he yrittivät elvyttää isää. Oli jo liian myöhäistä. Hän oli kuollut.

Päätin sitte taas aloittaa uuden kirjan:D toivottavasti kuulostaa kivalta kirjalta ja muistakaa et tää oli vasta prologi ja et ensimmäinen luku on vielä tulossa!