(Valmis)
Tarina kertoo kiusatusta, herkästä, epävarmasta ja unelmiaan jahtaavasta tytöstä, jonka kotiolot olivat kamalimmat, mitä pystyi edes kuvitella. Äiti oli kuollut, isä pahoinpiteli ja veli kiusasi niin kotona kuin koulussa. Eikä kukaan tienny...
Ups! Gambar ini tidak mengikuti Pedoman Konten kami. Untuk melanjutkan publikasi, hapuslah gambar ini atau unggah gambar lain.
Mä toivoin todella, et saisin tietää et mitä vittuu me tehtiin päivähoion eessä. Ketä Siru meni hakee? Soittiks Viola sille et sen pitäis hakee joku?
Oliks se niien sisko vai hoitolapsi vai mikä? Siin samas Siru palaski takas ulos ja työns raittaita, josta kuulu lapsen epäselkeetä muminaa.
Siru
Ups! Gambar ini tidak mengikuti Pedoman Konten kami. Untuk melanjutkan publikasi, hapuslah gambar ini atau unggah gambar lain.
"Kenen lapsi toi on? Onks se sun tai Violan sisko vai joku hoitolapsi vai?" Anton esitteli kysymyksiä. "Suvi on mun lapsi", tokaisin ja pidin katseen tytössäni.
Hetken aikaa oli täysin hiljaista. "O-okei", Anton naurahti hämmentyneenä ja raapi päätään. "Mä selitän lisää myöhemmin", sain ne vaikeat sanat sanottua.
Lähdimme kävelemään lopultakin kotia kohti. Loppumatka taittui meidän osalta hiljaisuudessa, mitä nyt Suvi taputteli itsekseen ja yritti tavata jotakin sanoja.
Kerrostalon kohdalla Anton pyysi avaimia, jotta saisi ulko-oven avattua. Ojensin tuolle avainnipun ja pääsimme sisälle. "Monesko kerros?" hän kysyi taas painaen hissin ovet auki.
"Toinen", mutisin työntäen rattaat hissiin. Anton painoi nappia, ja hiljaisuudessa siirryimme ensimmäisestä kerroksesta toiseen.
Otin avaimet takaisin itselleni ja kävelin oikean oven luokse. Työnsin rattaat sisälle asti ja asetin ne omalle paikalleen. Nostin Suvin takaisin syliini ja lähdin peremmälle.
Hän vierasti hieman Antonia, mutta ei ihme. Kyllä minäkin pelkäisin tuossa iässä tuollaista pörröpäätä. "Mä laitan Suvin päikkäreille", mutisin ja katosin makuuhuoneeseen.
Olisinpa vain voinut jäädä tänne. Tuntui vastenmieliseltä kertoa Antonille kaikki elämässäni tapahtunut paska. Mitä helvettiä se hänelle kuului?
Suvi nukahti aivan liian nopeasti, vittuiliko koko maailma minulle? "Nuku hyvin", kuiskasin varmistaen vielä tytön todella päässeen höyhensaarille.
Palasin olohuoneeseen, jossa Anton jo odotteli sohvalla. Istuin toiseen päähän sohvaa ja huokaisin pitkään. "Tässä sitte hei menee hetki et ei kai sul oo menoo?" yritin keventää tilannetta.
