(Valmis)
Tarina kertoo kiusatusta, herkästä, epävarmasta ja unelmiaan jahtaavasta tytöstä, jonka kotiolot olivat kamalimmat, mitä pystyi edes kuvitella. Äiti oli kuollut, isä pahoinpiteli ja veli kiusasi niin kotona kuin koulussa. Eikä kukaan tienny...
Elimme toukokuun alkua, vuotta 2023. Oli kulunut vajaa puolitoista vuotta. Jokaisen elämä oli edennyt jollakin tavalla. Mutta mitähän tässä ajassa on tapahtunut?
Aloittakaamme vaikkapa Aadasta. Hän asui Lummekoskella vanhempiensa luona, teki kovasti töitä ja keräsi rahaa lomamatkaan. Mutta kenen kanssa?
Hän ja Onni olivat eronneet ennen vuoden 2022 alkua. Onni oli yrittänyt lähennellä Aadaa, mutta hänen isänsä sattui kuulemaan kaksikon keskustelun ja pelasti tilanteen.
Nykyään Aada oli sinkku ja tyytyväinen elämäänsä. Hän ja Asta olivat saaneet sovittua riitansa, eiväthän he voineet olla tuntia kauempaa vihaisia toisilleen.
Entäpä Onnin elämä? Hän eli omaa elämäänsä päihteiden kanssa. Poika oli nyt täysi-ikäinen, joten baarin avoimet ovet kutsuivat häntä.
Muut Lummekosken mulkkujätkät elivät omaa elämäänsä, kuka milläkin taholla. Simo istui edelleen linnatuomiota, ja istuisi vielä monta monituista vuotta lisää.
Santeri kävi koulua pakotetusti ja vietti aikansa lastenkodissa. Tästä kaksikosta ei oltu kuultu mitään, ja se oli kaikkien osalta parempi niin.
Ja jos vielä Lummekoskelle jäädään, niin Saana asui edelleen samassa talossa ja oli yläasteella kuraattorina. Hän saattoi myös tehdä sijaisuuksia tarvittaessa.
Mutta hänen kotielämäänsä viihdytti koiranpentu! Siru ja Viola olivat ostaneet hänelle 40-vuotislahjaksi seuralaisen. Koiran nimeksi oli tullut Nala.
Nyt sitten Keusuan puolelle. Siellä aikaisemmin homoksi ryhtynyt Anton oli yhä edelleen vapaa; vaikka oli tässä välissä pari säätöä ollutkin. Kumpikaan ei kuitenkaan ollut osoittautunut vakavaksi.
Kukaan ei sitä tosin tiennyt, että hänen sydämensä oli edelleen varattu Sirulle, kaikkien näiden kuukausien jälkeen. He toki olivat parhaita kavereita, mutta Anton halusi olla enemmän.
Ja olihan meillä Sirulle lisää ihailijoita; kaksi ja puolivuotias Suvi. Pikkutyttö oli kasvanut hurjaa vauhtia ja halusi tehdä sitä tätä ja tuota.
Hän pääsisi päivähoidosta pian vapaalle, kun Siru pääsisi kesäksi kotiin viettämään tyttärensä kanssa laatuaikaa.
Mutta mitäkä meidän nuorisolle kuuluu? Kuinka elämä on viime aikoina kohdellut heitä? Ovatko pariskunnat pysyneet yhdessä? Mitä he halusivat elämältään?
No, selvitetään!
Julius
К сожалению, это изображение не соответствует нашим правилам. Чтобы продолжить публикацию, пожалуйста, удалите изображение или загрузите другое.
"Anna mulleki", pyysin ja ojensin mun kättä. Asta käveli mun luo ja puotti molemmat purkat mun suuhun. Hymyilin sille kiitokseks ja syvennyin läppärin näkymään.
"Miltä kuulostas jos muutettas täs vuoden päästä Ouluu?" kysyin ja pureskelin samal purkkaa. "Löytyks sieltä paikka?" Asta kysy ja tuli mun vieree sohvalle tutkii.
