The Different Ones II H.S. in Finnish

YKSI

''Madison! Meidän on aika mennä!'' kuulin parhaan ystäväni ja kämppikseni Nicolan huutavan ovelta.

''Joo, odota hetki!'' huusin takaisin ja olin kuulevinani Nicolan närkästyneen tuhahduksen.

Tänään on se päivä. Muutamme Manchesterista New Yorkiin.

''Maddie! Meidän lento lähtee neljän tunnin päästä, pakko lähteä!''

''Oon tulossa!'' huudan ja katson vielä viimeistä kertaa asuntoomme sulkiessani ovea. Näihin kahteen vuoteen jotka olimme asuneet Nicolan kanssa yhdessä oli mahtunut paljon muistoja. Viimeinen katsaus, viimeinen hengenveto tuossa asunnossa ennen kuin suljin oven lopullisesti. Sulkiessani tuon oven tunsin, että olin myös kirjoittanut yhden luvun loppuun elämästäni.

''Päätit sitten tulla?'' Nicola virnisti nojaillessaan autoon. Isäni naurahteli hänen vieressään ennen kuin otti viimeisen matkalaukun kädestäni ja vei sen tavaratilaan.

''Turpa kiinni'' nauroin ja avasin apukuskin puoleisen oven. Nicola nauroi myös ennen kuin istui takapenkille.

''Valmiina?'' isäni kysyi ja käynnisti auton.

''Valmiina'' vastasin hiljaa ja katsoin parvekettamme.

Ajomatka kului liian nopeasti. Katsoin vaitonaisena Manchesterin ohikiitävää luontoa kun Nicola ja isäni puhuivat innokkaasti New Yorkista ja syksyllä alkavasta koulusta. Nicolakin oli päässyt New Yorkiin kouluun, mutta ei kuitenkaan samaan kuin minä. Yritin painaa mieleeni jokaisen yksityiskohdan kaupungista, joka oli ollut kotini viimeiset kaksi vuotta.

Alkukevät oli lempivuodenaikani. Nummet vihersivät eikä koko ajan satanut.

''Maddie, mitä mieltä sä oot?'' Nicola kysyi herättäen minut horroksestani.

''Mistä?''

''Pitäiskö meidän hankkia joku lemmikki?''

''Ai niinku joku akvaario?''

''Ei kun koira tai kissa''

''Ai että me näytettäisiin ihan pariskunnalta'' nauroin.

''Ei'' Nicola naurahti:

''Ihan muuten vaan''

''Ei meillä varmaan ole aikaa koiralle kun koulu alkaa''

''No joo, totta''

''Okei, me ollaan perillä'' isä sanoi vaitonaisesti ja katsoin lentokenttää. Yksi lentokone nousi parhaillaan ilmaan ja liisi päidemme yli.

Huokaisin ja nousin autosta. Äitini ja veljeni Michael ja siskoni Miley nousivat toisesta autosta Nicolan vanhempien kanssa. Nicola oli ihan liian täpinöissään lähdössä pois kotoa, kun minä olisin halunnut viivyttää lähtöä mahdollisimman pitkälle. Otin matkalaukkuni tavaratilasta ja kävelin ovia kohti.

Heti astuessani lentokentän aulaan näin vilkkuvan televisioruudun ja katsoin siihen. Olin aina ollut kiinnostunut maailman menosta.

''Liam Payne, poikabändi One Directionin jäsen on mennyt naimisiin pitkäaikaisen tyttöystävänsä Sophia Smithin kanssa! Hääseremoniassa bänditoverit lauloivat parille''

En ehtinyt katsoa uutista sen pidempään kun Nicola huusi kauempaa että meidän pitäisi mennä. Olin nuorempana ollut valtava One Direction fani, mutta iän kasvaessa en enää jaksanut kiinnostua, enkä edes tiennyt miltä bändin jäsenet näyttivät tänä päivänä.

''Lento Manchesterista New Yorkiin lähtee tunnin kuluttua portilta neljä''

kuulutus raikui läpi lentokentän läpi ja suuntasimme sinne.

Vielä viimeiset halaukset perheelle ennen kuin meidän oli pakko mennä lentokoneeseen ettemme jäisi lennolta.

''Tuleeko Scott meitä vastaan?'' kysyin kun istuin paikalleni ikkunan viereen.

''Joo, Benjamin ja Scott tulee meitä vastaan ja heittää meidät kämpille sitten'' Nicola vastasi:

''Nyt se alkaa'' 

Nyt se tosiaan alkaisi.

Pahoittelut tosi lyhyestä luvusta, yleensä mulla on taipumus kirjoittaa aika pitkiä, mutta halusin pätkäistä ton tuohon kohtaan. Tää on tosiaan eka tarina mitä ikinä julkasen yhtään missään. Mulla on tätä valmiiksi kirjoitettuna 12 lukua, eli ainakin aluksi näitä pitäisi tulla aika tiiviiseen tahtiin.

Kertokaa tosiaan kaverille jota voisi kiinnostaa Harryficci :)

-E