We Found Love || Larry Stylinson in finnish

Part 13

Heei :)

Hehe kello on jo aika paljon, ja en tiiä lukeeko moni enää tänään tätä tähän aikaan :D Mutta jep tässä uus luku, toivottavasti tykkäätte :) Ja kiitos taas kerran ihanasta palautteesta edelliseen lukuun, ootte parhaita ♥

Jatkuu lauantaina :)

__

Harry

Katsoin Louisia uskomatta silmiäni. Hän näköjään heräsi aikaisemmin mitä hoitajat ennustivat.

"Älä nyt noin järkyttyneeltä näytä." Hän sanoi sitten ja sulki silmänsä takaisin.

"Olin kamalan huolissani sinusta." Sanoin ja pidin hänen kädestään edelleen kiinni.

"No ainakin olen hengissä." Louis naurahti, mutta alkoi yskimään sitten kamalasti.

"Hei, ota ihan rauhassa nyt, olet toipilas vielä." Sanoin nousten ylös tuolilta.

"Käyn kertomassa hoitajille, että heräsit ja tulen heti takaisin." Sanoin sitten ja lähdin huoneesta.

Kovin kauaa ei tarvinnut etsiä kun ensimmäinen nuori hoitaja tuli käytävällä vastaan.

"Hei, tuota Louis heräsi juuri." Kerroin.

"Selvä, kiitos. Tulemme pian." Hän sanoi ja jatkoi kiireisesti matkaansa. Palasin takaisin Louisin huoneen luokse ja herätin Liamin, joka puoliksi nukkui odotustilan tuolissa.

"Liam." Sanoin ja tönäisin häntä. Hän avasi silmänsä ja katsoi minua hämmentyneenä.

"Louis heräsi." Sanoin.

"Mitä? Ihan totta?" Liam kysyi ja nousi salaman nopeasti ylös ja tuli perässäni huoneeseen.

"Louis! Ihana nähdä sinut taas hereillä." Hän sanoi ja istahti tuolille, jossa itse hetki sitten istuin.

"Älkää kiltit hössöttäkö liikaa." Louis sanoi ja yritti liikkua sängyn päällä.

"Ai hemmetti!" Hän mutisi sitten ja sulki silmänsä.

"Osaatteko kertoa, miksi hemmetissä toinen polveni on kamalan kipeä?" Hän kysyi ja kääntyi sitten katsomaan minua. Vilkaisin nopeasti Liamia ja sitten taas Louisia.

"Tuota..." Mumisin jotakin ja yritin keksiä tavan, jolla kertoisin mitä on tapahtunut.

"Olit polvileikkauksessa." Liam sanoi.

"Niin." Sanoin itsekin ja nyökkäsin.

"Mutta...?" Louis oli sanomassa, mutta Liam keskeytti hänet.

"Muistatko sen onnettomuuden kesken pelin?" Liam kysyi Louisilta.

"Muistan." Louis nyökkäsi.

"Satutit itsesi siinä, jonka takia tulit ambulanssilla tänne ja jouduit heti leikkaukseen." Liam kertoi.

"Mutta enhän minä voi maata täällä kun on vielä monta ottelua jäljellä." Louis sanoi sitten ja pyrki istumaan sängyllä. Sitten kuului koputus huoneen ovelta ja muutama hoitaja asteli sisälle.

"Huomenta, mitenkäs täällä jaksellaan?" Toinen heistä kysyi. Liam nousi ylös tuolilta ja tuli viereeni seisomaan. Louis katsoi meitä vihaisen näköisenä, jonka jälkeen käänsi katseensa ikkunasta ulos. Ymmärrän toki häntä. Tuossa tilanteessa on varmasti paljon sulalteltavaa.

"Saisinko pyytää teitä hetkeksi poistumaan? Saatte toki tulla pian takaisin." Toinen hoitajista sanoi Liamille ja minulle.

"Totta kai." Sanoin ja nyökkäsin. Lähdimme sitten käytävään odottamaan.