''Älä stressaa, ei ne sua syö'' Harry nauroi kun näpräsin hermostuksissani mustan toppini helmaa. Vilkaisin mieheen kulmieni alta ja pudistin päätäni.
''Paitsi ehkä Niall jos sillä on nälkä'' Harry tokaisi enkä voinut naurulle mitään. Harry hymähti ja pysäkoi auton pilvenpiirtäjän eteen:
''Noniin, ootko valmis?''
''No ei kai tätä voi enää peruuttaakaan'' mutisin ja Harry nappasi käteni omaansa.
''Ihan hyvin se menee'' hän hymähti ja ojentautui painamaan pienen suudelman ohimolleni.
''Niin kai'' huokaisin ja nousin autosta Harryn esimerkkiä noudattaen.
''Me mennään kerrokseen 27'' mies mutisi ja painoi hissin nappia:
''Sä et varmaan halua mennä portaita noilla kengillä?'' hän nauroi. Vilkaisin jalkoihini katsoakseni korkeita, valkoisia kenkiäni.
''Joo ei kiitos'' naurahdin ja astuin miehen edeltä hissiin.
Harry painoi kerroksen nappulaa ja nojaili hissin kaiteeseen selaillen puhelintaan. Katsoin itseäni peilistä ja yritin laittaa hiuksiani paremmin.
''Sä näytät hyvältä, älä stressaa'' Harry sanoi lempeästi ja halasi minua takaapäin. Huokaisin ja nojasin päälläni hänen olkapäähänsä. Hissistä kuului pieni ääni, kun se pysähtyi kerrokseemme. Harry hymyili leveästi ja astui nopeasti ulos hissistä ja lähti kulkemaan käytävää pitkin itsevarman näköisenä. Kipitin miehen perässä ja kuulin hersyvää naurua jo hissillä.
''Se on Louis'' Harry naurahti:
''Tuota naurua saakin sitten kuunnella kyllästymiseen asti''
''Okei'' hymähdin ja nappasin Harryn käden omaani. Tunsin jännityksen laantuvan sisälläni, ehkä poikien tapaaminen ei olisikaan niin kamalaa. Harry suukotti huuliani vielä nopeasti ja avasi oven johonkin huoneeseen. Huoneeseen, joka vaikutti enemmän päiväkodilta kuin aikuisten miesten kokoushuoneelta. Blondi, Niall jos muistin oikein, istui pöydän ääressä jutellen jonkun naisen kanssa kun kaksi ruskeahiuksista, toinen makasi lattialla pidellen vatsaansa nauraen kuin sekopää ja toinen istui sohvalla ja naureskeli lattialla makaavalle kaverilleen.
''Louis kokoa itsesi'' Harry sanoi ja välittömästi kaikki nostivat katseensa meihin.
''Kuinka kauan te ootte ollut siinä?'' lattialla makaava mies kysyi ja nousi ylös ja käveli eteen:
''Terve, oon Louis''
''Madison'' hymyilin ja tunsin, kuinka Harry asetti kätensä vyötärölleni. Vilkaisin mieheen ja kun katsoin taas Louisiin, huomasin, että kaksi muuta poikaa ilmestyi hänen selkänsä taakse. Ihan kuin Louis olisi jonkin sortin johtaja ja muut piilottelevat hänen selkänsä takana.
''Tässä on Niall ja Liam'' Harry naurahti.
''Terve'' Liam sanoi ja ojensi kättään. Tartuin siihen ja hymyilin pienesti.
''Harry kyllä sanoi, että oon nätti, mutta pakko sanoa etten odottanut ihan tällaista'' Niall sanoi lämpimästi hymyillen, jolloin tunsin punan kohoavan kasvoilleni.
''Hei hei, pidä hevoset tallissa'' Harry sanoi ja suukotti ohimoani. Niall kurtisti kulmiaan ja Liam ja Louis alkoivat nauraa.
''Okei, okei'' Niall sanoi nostaen kätensä ilmaan ja käveli takaisin pöydän ääreen.
''No, mitäs te?'' Liam kysyi ja kaatui sohvalle. Louis seurasi ystävänsä esimerkkiä ja nappasi avonaisen limsatölkin pöydältä.
''Hei, ei enempää sokeria sulle'' Liam sanoi ja nappasi tölkin Louisilta, joka kurtisti kulmiaan. Hymähdin ja istuin sohvalle Harryn viereen.
''Noniin, nyt kerrotte meille kaiken'' Liam sanoi ja nojasi polviinsa.
**
''Sehän meni hyvin'' Harry sanoi kun olimme lähdössä hänen luokseen.
''No joo'' hymyilin ja kävelin Harryn perässä ulos rakennuksesta. Henkeni salpautui ja Harry kirosi pienesti kun salamavalot alkoivat vilkkua.
''Harry!''
''Oletteko te palaamassa yhteen?''
''Harry katso tänne!''
Peitin vaistomaisesti kasvojani kädelläni ja toisella pitelin Harryn kättä. Harry käveli määrätietoisesti paparazzien ja fanien ohi kuitenkin hymyillen muutamalle kuvalle kävellessään ohi. Istuin etupenkille ja odotin Harrya saapuvaksi, jotta pääsisimme lähtemään. En tottuisi varmaan ikinä tähän julkisuuteen.
''Okei, mennään'' Harry huokaisi istuessaan kuskin paikalle ja käynnistäessään autoa. Ajoimme Harryn luokse lähes täydellisessä hiljaisuudessa.
''Ootko sä jo pakannut?'' Harry kysyi kun seisoimme hississä, joka vei hänen asuntoonsa.
''Joo, melkein kaiken'' vastasin hymyillen ajatukselle siitä, että parin päivän päästä lähtisimme toiselle puolelle maata. Sen jälkeen olisikin enää kolme päivää, ennen kuin minun pitäisi mennä kouluun.
''Okei, hyvä'' Harry hymyili ja potki kenkänsä jalastaan. Hissi pysähtyi ja astuimme sisään Harryn kotiin. Astuin ulos kengistäni ja suuntasin välittömästi makuuhuoneeseen varastaakseni Harryn vaatteita. Mies vain naurahti ja käveli keittiöön päätään pudistellen. Valitsin hänen valtavasta vaatevarannostaan hupparin, joka oli minua melkein polviin asti ja otin omat mustat kangasshortsini, jotka olin jättänyt Harryn luo aikaisemmin. Kävelin keittiöön ja huomasin Harryn nojailevan tasoon syöden jonkin sortin patukkaa ja selaillen puhelintaan. Kävelin miehen eteen ja mursin osan suklaasta itselleni iskien silmää Harrylle, joka kohotti kulmiaan minulle.
''Kehtaatkin viedä mun ruoat'' hän sanoi vakavana ja yritin pidätellä nauruani. ''Tiedätkö mitä siitä seuraa?''
''No?'' virnistin. Harry kietaisi kätensä ympärilleni ja nosti minut keittiön tasolle.
''Ootko ihan varma, että haluat tietää?'' hän kuiskasi.
''En tiiä, oonko?''
''Toivottavasti'' hän nauroi ja suuteli huuliani eri tavalla kuin ennen.
**
''Huomenta'' Harry hykersi kun heräilin seuraavana aamuna.
''Huomenta'' hymyilin. Harry vastasi hymyyni ja suuteli huuliani lempeästi.
''Kiitos eilisestä'' Harry nauroi ja läpsäisin hänen rintakehäänsä.
''Mulla on nälkä'' huokaisin ja Harry nousi heti ylös.
''Älä lähde minnekään'' hän sanoi ja vinkkasi silmää ennen kuin poistui huoneesta.
''Sopii mulle'' naurahdin ja nappasin puhelimeni yöpöydältä. Noukin Harryn huppari lattialta ja vedin sen takaisin ylleni ja vajosin taas pehmeään sänkyyn samalla selaillen uutisia. Ilmeeni oli varmaan näkemisen arvoinen kun näin oman naamani etusivulla, Harry käyttäytyi kuin kuka tahansa, hänen ammatistaan viittasivat vain aina perässä kulkevat paparazzit ja fanit. Harryn ohjeiden mukaan ohitin uutisen lukematta edes otsikkoa.
''Okei, ollos hyvä'' Harry nauroi kantaessaan tarjotinta huoneeseen. Hymyilin epäuskoisesti kun näin mitä kaikkea Harry oli laittanut. Kaikkea sämpylöistä smoothieen ja hedelmäsalaattiin.
''Harry ei sun olisi tarvinnut'' sanoin hymyillen.
''Vain parasta mun prinsessalle'' Harry sanoi lämpimästi ja suuteli otsaani.
''Vai että prinsessalle'' nauroin ja nappasin viinirypäleen kulhosta.
''Jep'' mies hymyili ja siirtyi makaamaan viereeni.
Hellou,
sain nyt tosiaan aikaiseksi kirjoitettua uuden luvun *whoo*
Eipä mulla oikeestaan ole mitään asiaakaan, muutakuin se että
tällä mun pikkuisella tarinantyngällä on melkein TUHAT lukukertaa.
Mulle tää on tosi paljon, vaikka eihän se käsitä kuin parikymmentä lukijaa/luku :'D Mutta kiitos teille kaikille jotka ootte tätä lukeneet, merkkaatte mulle paljon :*
-E
YOU ARE READING
The Different Ones II H.S. in Finnish
Fanfiction20-vuotias Madison Keeler muuttaa opintojen perässä Manchesterista New Yorkiin. Hän kuitenkin törmää heti ensimmäisinä päivinään uudessa kaupungissa Harry Stylesiin, maailmankuulun poikabändin One Directionin laulajaan. Madison oli vain pikkutyttö...