We Found Love || Larry Stylinson in finnish

Part 35

Hei kaikki :)

Tässä on uusi luku, toivottavasti tykkäätte :) Oikein hyvää viikonloppua kaikille! ♥ Palaillaan taas pian ensi luvun parissa :)

__

Louis

"Älä nyt herran jestas avaa niitä verhoja!" Sanoin Liamille ja vedin peiton silmieni eteen.

"Onko krapula?" Liam tietenkin kiusoitteli.

"Ole hiljaa." Mutisin ja kurotin ottamaan puhelimeni katsoakseni paljonko kello oli. Vasta kymmenen. Olisin aivan hyvin voinut nukkua vielä pari tuntia. Tänään kun ei edes ole peliä.

"Onneksi olin fiksu, enkä juonut kuin pari." Liam sanoi ja istahti omalle sängylleen.

"No saahan sitä nyt juhlia kun kerrankin on aihetta, voitimme oikeasti viisi kertaa peräkkäin, siinä jos jossain on aihetta muutamalla oluelle." Sanoin ja nousin istumaan hieroen silmiäni.

"Muutamalle tosiaan.." Liam virnisti.

"Ja sitä paitsi, Harry on tulossa tänään tänne, mikään ei pilaa fiilistäni, et edes sinä tai tämä krapula." Sanoin.

"No sen uskon, oletko oikein varannut teille oman hotellihuoneen?" Hän virnisti uudemman kerran.

"Kiitos Liam, mutta enköhän minä hoida minun ja Harryn väliset asiat ihan itse." Sanoin ja nousin ylös sängystä.

"Juu, ei valittamista." Liam sanoi nyökäten.

Etsin särkylääkkeet laukustani ja otin yhden veden kera.

"Kuka sinut muuten raahasi ulos sieltä baarista? Olin näkevinäni, että lähdit jonkun kanssa käsi kädessä?" Liam kysyi sitten.

"Se oli Matt, ja oikeastaan minä raahasin hänet, koska hän oli niin kännissä ettei pysynyt pystyssä melkein." Sanoin ja nauroin.

"Ai jaa, no Matt on kova juhlimaan. Teki hän sentään ne kaksi maaliakin eilen." Liam sanoi.

"No se on totta ja pirun taitavat maalit olikin." Sanoin ja vedin farkut jalkaan.

"Lähdetäänkö aamupalalle?" Kysyin sitten.

"Jep." Liam sanoi ja nyökkäsi.

***

Lähdimme aamupalan jälkeen kiertelemään keskustaan. Harvoin sitä Italian hienoja maisemia näkee. Jalkani olivat jo aivan poikki. Ruokatauko ei olisi kyllä yhtään pahitteeksi.

"Pitäisikö käydä syömässä? Pizzalla, sitä täältä ainakin saa." Ehdotin Liamille.

"Hyvä idea, katsotaan joku lähin paikka." Hän sanoi ja alkoi vilkuilemaan ympärilleen. Sillä välin otin itse puhelimen taskusta, voisin nopeasti soittaa Harrylle. Hän on varmaan jo pian matkalla lentokentälle.

"Voi hitto." Mutisin huomatessa, että akku oli loppunut.

"Mitä nyt?" Liam kysyi ja kääntyi katsomaan minua.

"Akkuni on loppunut, en voi soittaa Harrylle." Sanoin ja tungin puhelimen takaisin taskuun. Hyödytönhän se nyt oli. Mitä jos Harry on yrittänyt soittaa? En ole kuitenkaan katsonut puhelintani muutamaan tuntiin.

"Maltat kai hotellille odottaa? Tai voithan soittaa minun puhelimellani?" Liam ehdotti.

"En muista Harryn numeroa, joten ei taida onnistua." Mumisin.

"No odota sitten vähän aikaa, näet hänet kuitenkin tänään." Hän sanoi sitten.

"Mutta minulla on häntä niin kamala ikävä." Sanoin ja raahauduin Liamin perässä hänen osoittamaansa pizzeriaan.