9

602 19 1
                                    

Alicen P.O.V.

Säpsähdin hereille. Näin taas painajaista. Hieroin silmiäni ja katsoin kelloani. 10.10.  "Voiii vittu!! myöhästyn kohta töistä" ajattelin. Nousin nopeasti ja laitoin farkku shortsit, mustan  bandeau toppi ja turkoosin Cheap Monday topin. Juoksin vessaan, laitoin hiukset jotenkin ja laitoin harmaan pipon päähän. En kerennyt meikata. Otin avaimet, puhelin ja tungin ne olkalaukkuun. Lompakko oli jo siellä valmiina. Avasin huoneeni lukon ja raotin ovea varovasti. Kämppäkaverini olivat sammuneet ympäri taloamme. Hiivin ulko-ovelle ja laitoin harmaat Vanssit. Aukaisin sen varovasti ja juoksin käytävän päähän, portaat alas ja ulos. Jatkoin juoksemista metroasemalle ja kerkesin juuri ja juuri metrooni. Vilkuilin hermostuneesti puhelimeni näyttöä josta näki kellon. Metro pysähtyi asemalleni ja juoksin minkä jaloistani pääsin. Kerkesin juuri ajoissa työpaikalleni. Olen töissä musiikki liikkeessä missä myydään soittimia,kaijuttimia ja muuta mitä musiikin tekemiseen nyt liittyy. Tässä liikkeessä on käynyt maailman kuuluja artisteja enemmän kuin missään muualla. Joten tänne ei parane tulla myöhässä. Rynnin sisään ja näin pomoni kassalla.  " Huomenta! " Ryan huikkasi iloisesti. "Huomenta Ryan! Enkai myöhästyny?" kysyin hätäisesti. Ryan naurahti: " Ei se olisi haitannut jos olisit vähäsen myöhästynyt. Ei se minuutilleen ole" Hymyilin hänelle. " Mutta vie kamppeesi taukohuoneeseen. Tuli iso lasti ja se pitää purkaa. Lähen tuossa puolentunnin päästä lentokentälle kun on taas esittely. Tällä kertaa Pariisissa. Saat olla yksin koko työvuoron. Nico tulee 16.45" Nyökkäsin ja kävin heittämässä laukkuni taukohuoneeseen. Tosin ensin otin puhelimen taskuuni. Sitten menin varastolle joka oli täynnä laatikoita. " Woah! Onpa näitä paljon" Sanoin itselleni. " Ryan! Monelta tää lasti tuli?" Huusin. " Noin 45 minuuttia sitten!" Ryan vastasi. No eikai auttanut kuin aloittaa purku työt. Oli tullut uusia mikkejä, kitaroita, kitaran kieliä, hirveesti erillaisia johtoja tottakai ja kaikkea.

Olin purkanut melkein puolet lastista ja kello oli jo 13.53. Päätin jättää loput Nicolle. Menin kassalle ja nappasin lokerosta järjestelmäkameran. Rupesin kuvaamaan uusia tuotteitamme meidän nettisivulle koska niitä pitää päivittää säännöllisesti. Päätin kuvata ensin sähkökitarat.

Olin kuvaillut jo puolituntia ja asiakkaita oli käynyt aika paljon. Olin taas kuvailemassa kun ovi aukesi ja kuulin puhetta. Nousin hyllyjen välistä ja suuni oli melkein aueta. One Directionin Niall Horan ja Louis Tomlinson! Meidän liikkeessä! Siis en ole mikään fani mutta siis onhan nuo hyvännäkösiä. Mutta kuten kunnon työntekijän piti niin tervehdin: " Hei!" sanoin ujosti sillä olen aika ujo ja hiljainen ihminen. Kävelin kassalle ja laskin kameran pöydälle. " Heii!" vastasivat he melkein yhtäaikaa. " Kuinka voin olla avuksi?" Koitin välttää katsekontaktia katsomalla papereita kassan pöydällä. " Tota kitaroita tultii kattoo" Niall sanoi. " Ne löytyy tuolta. Tulkaa kysymään jos tarvitsette apua" Sanoin osottaen kädellä suuntaa. He kävelivät kitaroiden luokse. Pian ovesta astui äiti ja poika. He tulivat kassalle. " Hei tultiin ostamaan kitaraa pojalleni. Hän haluaisi aloittaa kitaran soiton. Niin haluaisitko auttaa meitä löytämään sopivan?" Nainen kysyi lempeästi. " Joo tottakai. Tulkaa perässäni" Vastasin hiljaa.

Pian poika löysi itselleen sopivan kitaran. He maksoivat sen ja lähtivät.  No en tiedä mikä minuun meni mutta jalkani veivät minut kohti kitara osastoa missä Niall ja Louis olivat. " Tarvitsetteko apua?" koitin kysyä rohkeasti mutta lauseeni hiljeni loppua kohti. " Joo. Mitä suosittelisit. Jotain hyvää akustista" Niall hymyili lempeästi. Hitto miksi menin kysymään kun pelkää kuollakseni puhua. No enään oli liian myöhäistä perääntyä. Esittelin hänelle muutaman mallin. Ja sitten päätin esitellä erään todella kalliin koska tiesin että hänellä oli rahaa. Huomasin myös että Louis vilkuili minua koko ajan. Just nyt kun olin meikitön ja muutenkin en kovin edustavassa kunnossa. " Tässä olisi tälläinen kaunotar" Esittelin ujosti ja ojensin kitaran Niallille. Hän soitti pari sointua ja hymyili. " Tämä se on. Otan sen" Hän sanoi iloisesti. " No hinta olisi 300 £ Ja se pitäisi tilata. Siinä menisi noin viisi päivää" Sanoin katsoen kitaraa Niallin kädessä. Niall nyökkäsi. " Tule kassalle niin otan yhteystietosi ylös" huikkasin kävellessäni kassalle. " Elikkä nimi, puhelinnumero ja osoite. Kiitos. Ilmoitamme joko soittamalle tai lähettämällä kirjeen. Haluatko maksaa nytten vai sitten kun haet sen?" Katsoin kysyvästi häntä ensimmäistä kertaa silmiin. " Maksan vaikka nytten" Hän sanoi. Hän maksoi kortilla. " Kiitos. Tuossa on kuitti" Sanoin nopeasti. Halusin pois siitä tilanteesta. Näin silmäkulmasta kuinka Louis vilkuili minua Niallin takana hymyillen. Niall kiitti ja käveli kohti ovea. " Kiitos ja heihei" huikkasin. " Heippa" Niall huudahti ovelta. Louis kääntyi ja katsoi suoraan silmiini " Hei hei" Hän sanoi ja hymyili lempeästi. Käänsin äkkiä katseeni jalkoihini. Nostin katseeni vasta kun heitä ei enään näkynyt. No päätin jatkaa kuvaamista.

Heooo!! Uusi henkilö!! Elikkä Alicen näkökulmasta rupeaa tulemaan nyt enemmän. Hän on yksi päähenkilöistä joten niin.. :)) joo mutta kommentoikaa mitä pidätte ja jakakaa! :DD Kiitän :))

PS. Anteeksi kirjoitus virheet. Nimittäin kello on 3.11 ja univelkaa on paljon! :DD

-Allu :))

How I wish that was me... (In Finnish)Donde viven las historias. Descúbrelo ahora