Louisin P.O.V.
Astuimme sisään musiikkikauppaan ja myyjää ei näkynyt. "Onkohan täällä ketään?" kysyin hiljaa ja käännyin Niallin puoleen. "En tiedä, kyllä se kohta jostain ilmestyy". Samalla sekunnilla hyllyjen välistä ilmestyy naispuoleinen myyjä. Hän sanoo: "Hei!" Minä ja Niall vastasimme melkein samaan aikaan "Heei!" "Kuinka voin olla avuksi?" samalla hän asteli kassalle ja laski kameran pöydälle. "Tota kitaroita tultiin kattoon" Niall sanoi ja katsahti minuun oudoksuen. Tiedän tuon katseen se meinaa oikeastaan *mitentuoeiseonnut?!* Vastasin katseeeseen kohauttamalla olkapäitäni. "Ne löytyy tuolta tulkaa kysyyn jos tarvitsette apua" Hän viittoi kitaroiden suuntaan. Me nyökkäsimme ja lähdimme astelemaan kitaroita kohti. "Se ei ees varmaan tajunnu että me oltiin sen asiakkaita just äsken!" Niall kuiskasi minulle. "Nii kai".. vastasin lyhyesti, koska minua oli alkanut oudosti pyörryttää. Niall katsi minua kummastuneesti ja kysyi: "Kaikki okei?" "Juu"..Niall katsoi minua ja käänsi katseensa takaisin kitaroihin.
Olimme katseleet kitaroita jo hetken kunnes myyjä tuli luoksemme hieman ujosti ja kysyi: "Tarvitsetteko apua?" Käänsimme katseemme hänen ja katsoin melkein heti hänen nimikylttiisä siinä luki: Alice. Ihana nimi, "Joo mitä suosittelisit, jotain hyvää akustista?" Niall vastasi ja hymyili hänelle. Hän nyökkäsi ja alkoi esitelle meille kitaroita. Hän tietää aika paljon kitaroista. Kokoajan kun hän kertoi meille kitaroista jota meille esitteli katsoin häntä, hän on vain niin lumoavan kaunis, nuo silmät ja kasvonpiirteet. Hän katsoi meitä hetken hymyilen kun oli esitellyt viimeisimmän kitaran. Lopulta hän silmänsäkin kirkastuvat ja hän kääntyi ja lähti astelemaan kohti yhtä hyllyä ja nosti sieltä todella hienon kitaran ja sanoi: " Tässä ois tämmönen kaunotar!" ja ojensi kitaran Niallille. Niall soitti pari sointua ja hymyili: "Tämä se on, otan sen!" Alice hymyili ja sanoi: " No hinta olisi 300 £, ja se pitäisi tilata. Siinä menisi viisi päivää." Niall nyökkäsi ja hymyili. He hoitivat maksuasiat ja Niall sanoi minulle että lähtisimme. Niall kiitti Alicea ja lähti kohti ovea. "Kiitos ja heihei!" Alice sanoi. "Heippa!" Niall huudaht ja astui ulos. Minä lähdin ovea kohti ja käännyin vielä kerran häneen päin: "Hei hei" Katsoin häntä silmiin ja en olisi halunnut lähteä, haluasin nähdä tuon tytön vielä joksus!
Koko automatkan ajattelin häntä. En vain saanut häntä ulos päästäni, ne silmät ja huulet olivat painuneet niin syvälle aivojeni sopukoihin että en voisi enää ajatella muuta. "Voi hemmetti!" ajattelin ääneen. "No mikä on?" Niall kysyi ja katsoi samalla tietä. "E-ei mikään" takertelin ja tiesin että en pääsisi enää ulos tästä autosta ennen kuin kertoisin. "Kerroppas nyt Niall sedälle!" Niall kehotti ja nosti kulmiaan hyvittavasti. Minä vedin syvää henkeä ja sanoin: "Se myyjä, Alice" "Jaa jaa! Että tälläista peliä!" Niall ulvoi ja tönäisi minua. "Joo joo, lopeta jo!" tiuskaisin ja katsahdin häntä vihaisesti. "Joo" Niall sanoi ja yritti pitää naamaansa peruslukemilla. " Se ei muuten ees seonnu ja oli silleen että me oltais ihan mitä tahansa ihmisiä eikä kuluisuuksia!" Niall ihmetteli. "Niinpä!" minä tokaisin ja käänsin katseeni ikkunaan. "Aika siistiä vai mitä?" Niall kysyi ja minä nyökkäsin.
Kun pääsimme kotiin Niall huusi jo ovelta: "Louis on ihastunuuuu!!!!!" Pian jo yläkerrasta alkoi kuulua ryminää ja poikien ulvontaa. Minä huokaisn ja olin vähällä juosta ulos ovesta. Jäin kuitenkin paikalleni ja otin vastaan poikien kiusoittelun. Luojan kiitos Londi tuli paikalle ja sanoi vihaisesti: "Mikä ihmeen ongelma on että Louis on ihastunut?!" Pojat lopettivat kuisoittelun siihen paikkaan ja käänsivät katseesa järkyttyneinä Londia kohti joka seisoi kädet puuskassa portaiden juurella. Niallin huulille nousi hymy: " Londi on ihan vasrmasti ihastunu ku puolustelee Louisia!" Londin suu aukesi ja hän punastui. " En kyllä ole!!!" hän tiuskaisi nopesti takaisin ja lähti astelemaan portaita ylös. Kaikki ulvoivat hänen perään. Lähdin hänen peräänsä. Hän istui sängyn laidalla. " He ovat aina tuollaisia. Ei ne tarkoita ärsyttää. Testaa vaan" Sanoin Londille lempeästi. Hän hymähti. " Mutta kun se on totta" Londi sanoi hiljaa. " Ja taidan tietää kuka se on" vastasin virnistellen. Londi katsoi minua järkyttyneenä. " Mitä ei se nyt niin selvää oo!!" Hän huudahti hätäisesti. " Hahaa se on siis tästä talosta!" Sanoin ilkikurisesti. Londi huudahti: " Sää valehtelit! Et sää oikeesti tienny!! Mee pois! Mä vihaan sua!" Naurahdin ja kävelin keittiöön. Liam ja Harry istuivat pöydän ääressä. " No kukas se tyttö on?" Harry vinkkasi silmäänsä. Hymähdin ja kävelin jääkaapille. Saisin kuulla tästä vielä kauan.
Juhuuu! Siinä oli kappale 10! Juu kiitos niille jotka on lukenu jos tätä nyt kukaan ees lukee :D Kiitos!
AlluRiin Xxx
