Londin P.O.V
Olin kuunnellut nojatuolissa hetken kun Niall lauloi Alicen soiton mukana, se oli kaunista. Minulla tuli mieleen hakea muutkin huoneeseen kuuntelemaan tätä kaunista esitystä. Lähdin huoneesta viittoen Niallille ja Alicelle että he jatkaisivat. Lähdin ulos huoneesta ja suuntasin kohti alakertaa.
Menin olohuoneeseen jossa Liam ja Louis olivat. He juttelivat jostakin innoissaan ja kun he huomasivat että tulin huoneeseen he lopettivat kuin seinään ja katsoivat minua.
"Moi, keskeytinkö mä jotain?"Pojat katsahtivat toisiaan ja sanoivat hätäisesti: "Ei, et keskeyttäny" "Jaa"... "No haluutteko tulla ylös kuunteleen ku Niall ja Alice vetää biisejä yhessä?" Pojat katsoivat minua yllättyneinä ja huudahtivat innoikkaasti: "Ui vitsi, joo!" "No ne on siel pelihuoneessa" vastasin hymyillen ja lähdin keittiöön.
Zayn olikin sopivasti keittiössä ja kehotin häntä menemän ylös. Hän nyökkäsi ja lähti ylös, seurasin häntä portaisiin jossa Liam ja Louis olivat menossa myös ylös. Menimme huoneeseen ja poikien ilmeet kertoivat kakien: Alicen ja Niallin äänet sointuivat täydellisesti yhteen. Minä huokasin kun olin kuunnellut hetken heidän lauluaan.
Me kaikki vain istuimme sohvalla ja pojat olivat alkaneet soittamaan heidän biisejään ja laulamaan niitä. Voi luoja he olivat hyviä! Alicen soitteli välillä ja kuunteli korvat höröllä poikien biisejä. Yhtäkkiä tajusin mitä olin ihmetellyt kokoajan: Harry puuttui! Nousin ylös sohvalta ja sanoin kaikille meneväni hakemaan Harrya, he nyökkäsiät ja jatkoivat. Kuulin kuinka Louis huusi perääni: "Älä viivy liian kauaa!" Minä hymähdin ja menin Harryn huoneeseen, sillä se oli ainut paikka pihan ja kaupungin lisäksi missä hän voisi olla.
Hän ei ollut siellä, mitä ihmettä? Sänky oli pedattu ja huone oli muutenkin aika siisti. Missä hän voisi olla? Katsoin ulos ikkunasta eikä ulona ollut ristinsieluakaan. Hymähdin itsekseni ja lähdin huoneesta. Ajattelin käydä tsekkaamassa puhelimeni, jos joku kaveri olisi soittanut suomesta tai jotain. Astuin huoneeseen ja huomasin Harryn istuvan siinä katsomassa kuvia joita olin viimeviikon aikana heistä piirtänyt.
"Miks sä täällä oot?" sanoin aika kovaan ääneen ja Harry säikähti, sillä ei ollut huomasnnut että olin tullut huoneeseeni. "Öööm.. Mä vaan tulin kattoon et jos oisit täällä ku oli vaan jotain asiaa, mut et olllu täällä ja näin nää piirrustukset ja jäin sit vahingossa ihasteleen niitä...." hän änkytti vaivalloisesti vastaukseksi ja punastui samalla. Samalla muistin kuinka olin jättänyt piirrustukset turhan näkösälle, tosi noloa..
Harrylla oli kädessään kuva hänestä jonka olin piirtänyt toissa yönä. Siinä hänellä oli päällään vain housunsa tai oiksestaan bokserinsa ja hän nojasi ruokapöytää vasten niinkuin sinä aamuna kun hän tuli keittiöön pelkästään boksereissa. "No mitäs pidät?" sanoin aika rennosti ja menin hänen viereensä istumaan. Hän katsoi minua ihmeissään ja sanoi: "Tää on ihan sairaan hyvä!" "Kiva että pidät!" sanoin ja punastuin. "Sä taidat muistaa näkemäs aika hyvin?" hän vinkkasi ja minä katsoin häntä takaisin. Ne silmät lumosivat minut ja kaikki se itsevarmuus mitä mulla oli äsken katosi. "Ööh, no en ny silleen, m-mut siis. Nii-ii kai sit.." sanoin nolosti ja kääsin katseeni lattiaan koska tunsin kuinka kasvoni olivat aivan punaiset.
Harry naurahti ja otti esille kuvan Zaynistä ja Liamista kun he painivat lattialla. "Tää on kans tosi kiva" Harry sanoi ja katsoi minua rohkaisevasti. Naurahdin takaisin ja katsoin kuinka Harry otti taas uuden kuvan esille. Siinä oli Louis ja Niall nauramassa vedet silmissä yhdelle elokuvalle, jonka katsoimme viimeviikolla. "Muistat varmaan tuon hetken" sanoin ja katsoin Harrya. Harry nyökkäsi ja alkoi taas katsomaan uutta paperia kunnes nopeasti otin paperit hänen sylistän ja sanoin: "Näitä kannattaa varmaan säästellä muillekkin illoille".. Harry katsoi minua kun laitoin töitä takaisin kansiooni ja juuri silloin se työ putosi lattialle.
Harry käänsi katseensa pudonneeseen paperiin ja hänen ilmeensa oli tulkitsematon. Hätäännyin ja nostin sen nopesti pois. Harry nousi sängyltä ja otti minua kädestä ja sanoi: "Toi oli mun lemppari" Minä katsoin hänen silmiään ja olin ällistynyt. "K-kiva" vastasin nolostuneena ja käännyin takaisin viemään työn kansioon. Harry katsoi minua hymyili ja lähti huoneesta. Minä jäin paikalleni, en pystynyt liikkumaan enään.
Kuvassa oli se ilta kun näytin Harrylle töitäni ensikertaa ja Harry vain tuijjotti minua ja minä häntä. Siitä hetkestä lähtien en ole saanut Harrya pois ajatuksistani.
Luku 13, kommentoikaa mitä tykkäsitte! Kirjotus virheitä on. Tää on tosi lyhyt ja vähän tylsä. :( Mutta nauttikaa<3
Riin Xxx
