Harryn P.O.V.
Tytöt olivat jo olleet Londin huoneessa puoli tuntia ja elokuva oli lopussa. Huomasin Liamin vilkuilevan minua väillä. Lopulta kuulin kun yläkerran huoneen ovi aukesi ja siitä seurasi askelia käytävää pitkin portaisiin. Kuulin pientä kikakusta ja kuiskintaa. Lopulta he seisoivat olohuoneessa. "Jäimmekö paljosta paitsi?" Londi kysyi. Hänellä hieman punersi silmät niin kuin Alicellakin. Ehkä he olivat nauraneet niin paljon. "Joo! Tässä tapahtu kaikkea jännää ja nyt tää loppuu kohta!" Niall huudahti. " No hyvä kerkeen nähä lopputekstit! Ehkä tän elokuvan paras kohta!" Alice huudahti Londin takaa mutta tajusi ilmeisesti sanoneen sen aika lujaa koska punastui ja laski katseensa lattiaan. Me ja pojat naurahdimme. " No mikäs tytöillä kesti?" Liam kysyi. Londi katsahti Alicea ja sanoi: " Tyttöjen juttuja" Louis oli hieman hermostonut. Ilmeisesti oli säikähtänyt kun Alice oli poistunut hänen luotaan nopeasti. " Nonni nyt se loppu!" Zayn huudahti. "Nii Alice haluakko kattoo nää lopputekstit?" Liam kysyi vakavana. Alice hieman hymyili ja naurahti: " En mää nyt tosissani ollu!" Liam nyökkäsi ja sammutti telkkarin. "Me varmaa mennään syömää" Londi sanoi ja suunnisti keittiöön Alice perässään.
Londin P.O.V.
"Haluakko jotaki?" kysyin Alicelta katsellessani mitä jääkaapista löytyy. " Tuoremehua voisin ottaa" Alice sanoi. Nyökkäsin ja ojensin tuoremehun hänelle. Itse otin vanilia jugurttia ja mysliä. Alice nojasi keittiön tasoon ja selaili facebookkia puhelimellaan. Huomasin Zaynin hiipivän keittiöön. Hän viittoi minua olemaan hiljaa. Olin vähällä kertoa Alicelle mutta hän käski heidän olemaan normaaleja. Eli ikuisia teinejä. Hän hiipi Alicen taakse ja menin korvan viereen. " Mitä teet?" Hän kysyi yhtäkkiä ja Alice hyppäsi ilmaan ja oli vähällä heittää puhelimensa ilmaan. Nauroin ja huomasin Alicenkin hymyilevän ja nauravan. Hän ryntäsi Zayniä kohti mutta Zayn otti hänet tiukkaan halaukseen. Alice oli todella lyhyt niin Zaynin piti kumartua todella paljon. Hetken Alice näytti yllättyneeltä mutta lopulta halasi takaisin.
Alicen P.O.V.
Siinä halatessani Zayniä sain mainion idean. Nostin toisen käden hänen selältään ja vein sen takataskulle. Sain otettua sieltä hänen puhelimen ilman että hän huomasi sitä. Lopulta hän irrotti ja laitoin äkkiä hänen puhelimen takataskuuni. "Et kai suuttunu?" Zayn kysyi varovasti. "En" Vastasin hymyillen. " Hei enkö mää saa halia!?" Londi huusi mysli suussa. Zayn naurahti ja halasi Londia. Otin tuoremehun ja lasin ja menin pöytään istumaan. Jatkoin facebookkini selailua. "Mun pittää käyä koneella tuun kohta!" Zayn huudahti ja juoksi vauhdilla portaisiin. "Mihi sillä tuli kiire?" kysyin Londilta joka vain kohautti olkapäitään.
Pian kaikki olivat keittiössä paitsi Zayn. Yritin olla nauramatta heidän jutuilleen mutta välillä en vain voinut pidättää sitä. " HARRY!! Se oli mun vaivalla tehty leipä!" Niall huusi ja Harry vain nauroi. "Harry ei toisten leipää saa syyä!" Londi huusi ja halasi Niallia. "No mää luulin et se oli unohtunu joltaki ja se näytti niin yksinäiseltä niin päätin syyä sen" Harry virnisti. Niall näytti kieltä. Nostin pääni ja huomasin Louisin katsovan minua. Mutta miksi? Eikai hän ollut vihainen kun kastelin hänet? Hymyilin hänelle ja punastuin välittömästi. Laskin pääni niin että hiukseni tulivat kasvojeni eteen peittäen punastukseni. Yhtäkkiä kuulin askeleet jotka tulivat ryminällä alas portaista. Kaikki käänsivät katseensa ryminän suuntaan. Pian keittiössä seisoi Zayn. " Kuka teistä on vienyt mun puhelimen!?". Käänsin katseeni äkkiä puhelimeni näytölle ja esitin viatonta. "En minä" kaikki vastasivat yksitellen. Hän mulkaisi Niallia. Niall vain katsoi takaisin. Yhtäkkiä hän säntäsi karkuun Zayn perässään.
Pian kaikki olivat yhdessä läjässä mukaanlukien Londi. Kuulin kuinka he nauroivat olohuoneessa ja huusivat että Zaynin puhelin ei ollut kenelläkään heistä. Itse nauroin naama punaisena mutta onneksi kukaan ei kuullut sitä. Nousin ylös ja kävelin olohuoneeseen ja seisoin hetken ennenkuin Londi huomasi minut. Naurahdin ja hän kaatui Niallin päälle. Sitä oli huvittava katsoa. Heillä oli hauskaa. Näillä pojilla riittää elämän iloa. Huokaisin ja kaivoin Zaynin puhelimen takataskustani ja koitin puhua mutta ääntä ei lähtenyt. Yskäisin ja koitin uudestaan. " Ööö tota ikävä keskeyttää tää juttu mutta" Kaikki kääntyivät katsomaan minua. Jännitin hieman mutta päätin puhua loppuun. " Te unohitte yhen henkilön jolla myös voisi olla se puhelin" Virnistin Zaynille ja näytin puhelinta hänelle. Kaikki katsoivat minua suu auki. "Mitä?!" Niall sanoi hämmästellen. Zayn nousi ja käveli minua kohti. " Onko se ollu sulla koko ajan?" Nyökkäsin hymyillen. " Mutta missä vaiheessa nää otit sen?" Hän kysyi. "Sillon kun halasit mua" Sanoin ilkikurinen virne huulillani. Hän koitti napata puhelinta mutta vetäisin käteni syrjään. Katsoin häntä vähä aikaa ja pinkaisin juoksuun. Kuulin askeleet perässäni juoksin keittiöön ja aukaisin takaoven. Säntäilin ympäri pihaa Zayn kannoillani. Muut olivat kerääntyneet terasille katsomaan kissa ja hiiri leikkiämme. Lopulta Zayn sai tarrattua minua kädestä ja vetäisi minut häntä kohti. Olin selkä hänen rintaansa vasten ja hän piti ranteistani kiinni jotka olivat mahani kohdalla. " No missä se on?" Hän kysyi hieman hengästyneenä. Virnistin ja naurahdin: "Erittäin hyvässä tallessa" Kuulin hänen huokaisevan hiljaa: " No voisitko antaa sen?" Nyökkäsin ja hän päästi minut irti. Käännyin ympäri ja sanoin: " Mutta jos et kosta!" Zayn naurahti ja nyökkäsi. Kaivoin puhelimeni paidan sisästä ja ojensin sen kiltisti hänelle.
Istuimme kaikki keittiössä. Kello oli jo 02:03. " Mää taidan mennä nukkuu" Niall sanoi haukotellen. Toivotimme kaikki hänelle hyvät yöt ja hän tepasteli omaan huoneensa. Nousin pöydästä ja vein tuoremehun takaisin jääkaappiin. Huomasin Louisin tekevän jotain puhelimellaan ja rohkaisin itseäni menemään hänen viereen istumaan. " Hei!" sanoin puoleksi hymyillen. Louis nosti katseensa puhelimesta ja tervehti hymyillen. " Anteeksi vielä siitä kun kastelin sut ja sitten ku vaa juoksin paikalta pois" sanoin punastellen. Louis naurahti ja laittoi puhelimensa taskuun. " Ei se haittaa" Naurahdin hieman. " Joo määki taidan tästä painua nukkuun. Öitä!" Liam ilmoitti. " Öitää!" huikkasin nopeasti.
Juttelimme Louisin kanssa ja sitten Zayn liittyi myös seuraan. Puhuimme kaikesta. Musiikista, lempiväristä, maissa joissa on käynyt ym. Huomasin Harryn ja Londin juttelevan. Heillä näytti oleven hauskaa. Huomasin Harryn silmistä kuinka hän katsoi Londia. Hän tykkäsi Londista ihan selvästi. Ja Londi ei voi uskoa! " Herätys!" Louis napsautti sormiaan silmieni edessä. Hätkähdin ja naurahdin: " Niin mitä!" Zayn naurahti ja kysyi: " Nii miksi tulit Lontooseen?" Huomasin kummankin katsovan minua kysyvästi. Huokaisin ja rupesin selittämään heille kuinka olin aina halunnut asua ulkomailla ja olin aina rakastanut Lontoota. Selitin heille kaiken paitsi sen että isäni oli juoppo, äiti kuollu, veli muutti pois, se mitä Suomessa tapahtui kun olin 16- vuotias ja sitä yhtä asiaa mitä kukaan ei tiennyt paitsi lääkärit.
Londin P.O.V.
Olimme jutelleet Harryn kanssa kaikesta. " Haluaisin nähdä lisää sinun piirrustuksia. Siis jos vain haluat näyttää niitä" Harry kysyi ja katsoi minua suoraan silmiin. Nuo vihreät silmät lumosivat minut ja kykenin vain nyökkäämään. Nousimme ylös pöydästä ja katsahdin Alicea. Hän näytti pärjäävän hyvin joten uskallan jättää hänet hetkeksi yksin. Kävelimme hiljaisuudessa kohti huonnettani. Aukaisin oven ja menin edeltä ja Harry tuli perässä sulkien oven. Kumarruin lipastolle ja otin sieltä piirrustus kansioni. Harry istui jo sängyn reunalla. Istahdin hänen viereen avaten kansioni.
Olimmen katselleet pari piirrustusta. Vedin seuraavan piirrustuksen. Se oli värillinen. " Woah! Siis tää on aivan upee!" Harry huudahti napaten piirrustuksen. "Kii-itos" Sain sanottua. " Kenen silmä tää on?" hän kysyi. Laskin pääni katsoen jalkojani punastuen korviani myöten. "S-se on sun" sanoin sen niin hiljaa että hän juuri ja juuri kuuli sen . Kuulin hänen naurahtavan pienesti. Näin silmäkulmasta kuinka hän laski piirrustuksen hänen taakseen muiden joukkoon. Hän nosti leukani niin että tuijjotin noita lumovia kirkkaan vihreitä silmiä. " Ei sinun olisi tarvinnut sitä piirtää kun voit katsoa minua silmiin niin paljon kuin haluat" Hän sanoi rauhallisella äännellä. Hymyilin hänelle lempeästi ja nyökkäsin pienesti. Hän piti leuastani edelleen hellästi kiinni silittäen peukalollaan poskeani. Huomasin Harryn tulevan lähemmäs. Tunsin hänen pehmeät huulet omillani. Olin hetken paikallani kunnes vastasin suudelmaan. Suljin silmäni ja tunsin Harryn laittavan vahvat kätensä ympärilleni ja vetävän minua hieman lähemmäs. Laitoin toisen käteni hänen niskan taakse ja toisen upotin hänen pehmeisiin kiharoihin. Tunsin kuinka vatsassani räjähti miljoonia eri värisejä raketteja.
Heoooo! Tällänen aika pitkä:) Toivottavasti tykkäätte. Lopusta varsinkin ;)) Mutta kommentoikaa jakakaa ym. Mutta toivon että tykkäätte:) Enjoy! <3
- Allu :)
