Harryn P.O.V.
Heräsin aamulla omasta sängystäni ja huomasin että Niall tuijjotti minua vihaisesti sängyn reunalla. Katsoin Niallia hetken ällistyneenä siitä että hän on huoneessani kunnes hän rikkoi hiljaisuuden sanomalla kylmästi: "Sä heräsit, ehdin jo ootellakki hetken" "Ööm.. Niall miks sä oot täällä?" Niall katsoi minua viekkaasti ja vastasi: "Nojos herra pukee ensin päällensä" "Hä?" "No sä kuulit kyllä" Katsoin itseäni ja huomasin makaavani sängyssäni niin että peittoni juuri ja juuri peitti vyötäröni.
Miten mä oon alasti... Nyt en kyllä oikeasti muista. Mietin hetken tätä kysymystä kunnes nousin ja menin hakmeaan vaatteita. Tulin takaisin huoneeseeni jossa Niall yhä oli. Mitä helvettiä toi jätkä täällä tekee.
"Niin oliko sulla jotaki asiaaki?" Niall katsoi minua ja sanoi:" Mietin vaan että.. No toi Londi on aika herkkä ja nuori. Se ei oo mikään viikon juttu jos ymmärrät". Katsoin Niallia hetken järkyttyneenä, meinaako hän että jättäisin Londin heti sen jälkeen kun olemme olleet sängyssä kahden viikon ajan joka ilta! Toi jätkä on hullu! "Mä pidän siitä kyllä huolen että tää juttu ei oo alle vuoden juttu" vastasin kylmästi. Niall katsoi minua, nyökkäsi ja nousi seisomaan. "Niin ja jos satutat Londia jotenkin niin sen voin luvata että sulle ei käy hyvin" "No sitä ei tuu tapahtuu." sanoin ja lähdin alakertaan Niall perässäni.
Alicen P.O.V.
Raotin silmääni hieman mutta suljin sen heti koska aurinko paistoi ikkunasta. Nousin istumaan ja näin Londin jalan tulevan sängyn laidan yli. Nouisin ja kävelin sängyn viereen. Sikiunessa en viitsi herättää. Mahassani murahti hieman. Eikä ihmekkään en ollut syönyt oikeaa ruokaa kahteen päivää. Istahdin penkille ja kävin facebookissa. Joka aamuinen rutiini. Kello oli vasta 10.30. Miten voin herätä näin aikaisin vapaapäivänäni? Huokaisin ja katsahdin Londia päin. Hän nukkui niin tyytyväisen näköisenä ja hymy huulillaan. Tarrasin jalasta ja vedin minkä jaksoin. Pian kuului tömähdys ja voihkintaa. " Aiiiiiiii!!!Toi sattu! MIks säää noiiin teeeiiit!!! Huuulluuuuu!!!" Hän kiljui ja pari kyyneltä kuului myös pakettiin. Pian portaista kuului kauheaa töminää ja viisi poikaa säntäsivät Londin huoneesen huolestuneet ilmeet kasvoillaan. Minä esitin viatonta ja sanoin hätäisesti: " Londi putos sängyltä" osottaen samalla maassa makaavaa hahmoa. Muut pojat alkoivat nauramaan paitsi Harry joka kiirehti prinsessan luokse ja otti tämän syliinsä ja alkoi rauhoitella Londia. " Alice valehtelee! Älkää uskoko vaikka se näyttää niin viattomalta!" Londi huudahti Harryn olkapäätä vasten. Harry käänsi katseensa minua kohti ja sanoi todella vihaisestI: "Sä et selvii tästä!" " Heii. Mää puhun totta!" Huudahtin ja pidätin nauruani. Pian Londi kuitenkin nousi uhmakas ilme kasvoillaan Harryn sylistä ja juoksi minua kohti. Minä onneksi tajusin asian ajoissa ja lähdin karkuun. Pojat alkoivat nauramaan ja en itsekkään enää pystynyt pidättämään nauruani.
Siinä me siis juoksimme ympäri taloa kiljuen ja nauraen. Pojatkin olivat liittyneet sotaamme ja pian koko kämppä oli yhtä sotatannerta. Tyynyt ja eiliset popcornit lensivät ilmassa ja iloisia kiljahduksia kuului sieltä täältä. Minä ja Lou liittoiduimme Niallia, Zaynia, Liamia ja toista joukkuetta Harrya ja Londia vastaan. Näin kuinka NIall paini Louta vastaan ja Liam yritti saada Londia kiinni. Huomasin ovalliseen tilanteen kadota paikalta, joten lähdin takaovea kohti, mutta Zayn ilmestyi jostakin nurkan takaa ja syöksyi minua kohti. Minä ehdin vain kiljaista kunnes huomasin olevani Zaynin olkapäällä kannettavana kohti hänen Niallin ja Liamin tukikohtaan, eli Yläkertaa. " Tää on epäreilua! APUAAA!! Laske mut alas mää en voi mitenkää pärjätä sulle!! Sää oot mua kaks päätä pitempi. Laske mut nyt alas!!! APUAAA!!" "Nouup, ei onnistu." Zayn vastasi ja jatkoi kävelyään. Yhtäkkiä kuulin karjaisun:"Laske se tyttö alas,NYT!!!" Jonka jälkeen minä olin jo toisen ihmisen kannettavana turvaan:" Looouuiiiss!! Kiiittii!" "Ei mitään" hän vastasi ja iski silmäänsä.
