Londin P.O.V.
Katsoin kuinka Alice lähti posrtaita kohti ja näytti siltä että olisi todella huonossa hapessa, sillä hän otti seinästä tukea mutta jatkoi urheasti ylös. Olin juuri aikeissa kysyä häneltä voiko hän hyvin mutta silloin hän kaatui portaisiin aivan kuin häntä olisi ammuttu tainnutusaseella.
Hän ei äännähtänyt mitään, eikä liikkunut yhtään. Pojatkin olivat kääntäneet katseensa Portaita kohti ja kaikki vain olivat hiljaa ja odottivat Alicen nousevan ylös, mutta ei, hän ei liikahtanutkaan. Samassa säntäsin hänen luokseen ja tajusin sen. Niskat olivat selvästi murtuneet, niin luonnottomasti ne olivat . Painoin korvani hänen rintaansa vasten. Sydämmen syke kuului todella heikosti, hän ei hengittänyt enää.
Automaattisesti kaikki ensiaputaitoni kursseilta tulivat mieleeni ja käänsin hänet niin että häntä voisi elvyttää. Aukaisin hänen huparinsa vetoketjua, laitoin kateni oikeaan kohtaan ja aloitin.
1,2,3,4,5,6,...... "Stay with me !" "You can do it!" sanoin painnallusteni välistä samalla tuntien kuinka kyynelee valuivat poskiani pitkin. "mikä Alicella on?!" kuulin Loun huutavan. "E-en tiedä" vastasi Liam joka kehotti Zaynia soittamaan ambulanssin. Zayn oli aivan valkoinen ja oli kuin hän ei olisi ymmärtänyt mitä Liam sanoi mutta kaivoi nopesti puhelimesta esiin ja soitti. Koko ajan muut pojat olivat vieressänii ja sanoivat voivansa jatkaa elvyttämistä kun en enää jaksaisi.
Noin kolmen pitkän ja tuskallisen minuutin kuluttua en enää jaksanut. Käteni tärisivät ja en saanut henkeäni enää kunnolla. En silti voinut lopettaa. Parin painalluksen kuluttua kuitenkin tunsin vahvojen käsien kiertyvän vyötäröni ympäri ja nostavan minut pois Alicen luota. Tiesin kuka se oli, hän sulki minut syliisä ja sanoi: "Ei hätää, ambulanssi on kohta täällä ja pojat kyllä pitää Alicen hengissä" En vastannut mitään vain aloitin hysteerisen itkemisen ja huutamisen Harryn rintaa vasten. Tunsin kuinka Hrryn sydän takoi todella lujaa hänkin itki, mutta todella hiljaa. Hän halusi olla urhea. Kuulin kuinka Niall mumisi hysteerisesti seinää vasten:" Se on jo liian myöhäistä, hän ei selviä" Harry rauhoitteli Niallia myös, eikä milloinkaan irroittanut otettaan minusta.
Louisin P.O.V.
" HEI! Syke palautu mutta on heikko!" Liam huudahti vierestäni. "No jatka vielä!" Olin kauhuissani ja tärisin. Olisin juossut itkien pois mutta en voinut olin jäätynyt paikalleni. Ovelta kuului koputus ja huuto: " Ambulanssi saapui. Avatkaa ovi!" Zayn ryntäsi ovelle. Ja pian ensihoitajat olivat Alicen vierellä ja käskivät meitä väistymään. Menin omaan huoneeseeni ja lysähdin sängylle. Entä jos hän kuolisi. Ei, ei hän saa! Haluan tutustua häneen enmmän. Haluan tuntea hänet lähelläni. Hän erillainen. Minun mielestäni ainakin. Heräsin ajatuksistani kun oveeni koputettiin. Ryntäsin ovelle toivoen että se olisi Alice ja tämä kaikki olisi vain pahaa unta. Ovella seisoi Zayn. Hän katsoi lattiaan ja pyöritteli peukaloitaan. " NO?!" Huusin hänelle. " Ne lähtee nyt viemää Alicea sairaalaan. Ne ei tiiä selviääkö se" Lauseen lopussa Zaynin poskelle vierähti kyynel ja ääni särkyi lopussa. Ryntäsin alas ja katsoin kuinka he kantoivat paareilla makaavaa kalpeaa Alicea. Londi käveli vieressä pitäen Alicea kädestä. Katsoin kuinka Londi nousi kyytin ensin ja samantien istuttuaan hän alkoi itkemään. Istahdin portaiden juureen. Peitin kasvoni käsiini ja itkin hiljaa. Kuulin kuinka ambulanssi lähti pillit ulvoen pihasta.
Koko loppu päivän ja illan talossa vallitsi syvä hiljaisuus, kukaan ei puhunut mitään kaikki vain sulkeutuivat huoneisiinsa samalla toivoen että joku tulisi puhumaan. Väiillä jokainen kävi hakemassa ruokaa keittiöstä tai vessassa.
Yhtäkkiä ilman täytti Niallin soittoääni ja pian kaikki olivat Niallin huoneessa. Niall vastasi puhelimeensa pelokkaasti. Hänen kasvonsa vain kalpenivat kun soittaja puhui puhelimen toisesta päästä. Me kaikki automaattisesti lysähdimme lattialle, koska aavistimme että Hän oli kuollut, Alice olisi kuollut. Niall vastasi puhelimeen jotakin "selvä" tapaista ja lopetti sen. Kaikki katsoivat Niallia kalpeina. "Alicelle tehtiin leikkaus ja hän selvisi, mutta täpärällä oli" Kaikki ehtivät huokaista helpotuksesta kunnes Niall jatkoi: "Hän vajosi syvään koomaan ja on nyt siis kriittisessätilassa" Kaikki kalpenivat ja istuivat vain paikoillaan. "S-se ei siis välttämättä selviä?" Harry kysyi, ja samassa Zayn nousi ja juoksi ulos huoneesta. "N-niin" Niall vastasi.
