Luku 1

37 3 4
                                    


"Korppitassu! Herää jo!" Hunajatassun huuto raikui ympäri oppilaiden pesää.
"Kuono umpeen, Hunajatassu", ruskeavalkoinen kolli mutisi pesän reunasta.
"Äh, Ruskatassu, älä jaksa olla ilonpilaaja", Hunajatassu vastasi tuhahtaen ja tökkäsi tummanharmaata kollia tassullaan.
"KORPPITASSU!" se huusi vielä kertaalleen, ja sai vihaisia katseita ympäri pesää. Ruskatassu työntyi ulos Hunajatassun ohi ja mulkaisi tätä samalla vihaisesti. Hunajatassu tökkäsi Korppitassua vielä kerran mahaan. Kolli säpsähti ja avasi silmänsä.
"Mitä nyt?" se kysyi unisen kuuloisena.
"Me menemme harjoittelemaan. Tuletko?" hieman oranssi naaras kysyi innoissaan.
"Oletko Hunajatassu?" Korppitassu kysyi puoliunessa.
"No en, kun myyrä. Tottakai olen, hiirenaivo!" Hunajatassu sanoi kehräten.
Korppitassu nousi istumaan ja avasi silmänsä nyt kunnolla. Se suki itseään pari kertaa ja nyökkäsi sitten.
"Tulen minä", se sanoi haukotellen. Hunajatassu nyökkäsi ja lähti juoksemaan jo mestareiden luo.
"Hän pitää sinusta, Korppitassu", kuului pesän seinustalta hento ääni.
"Enpä usko, Höyhentassu", Korppitassu sanoi päästäen pienen kehräyksen ja tassutellessaan ulos mestareiden luokse.
"Vihdoin", Liljaturkki naukaisi kun Korppitassu tassutti heidän luokseen.
"Mennään jo!" Hunajatassu tuhahti kärsimättömästi Liljaturkin takaa.
Tulikynnen viikset väpättivät kun hän yritti pidellä kehräystä.
"Kärsivällisyyttä, Hunajatassu, kärsivällisyyttä", kolli sanoi ja viittasi hännäällään oppilaita menemään edeltä.

Tästä ei nyt tullu ihan hirmu pitkää, koska olin kipeä kun tätä kirjoitin, ja inspiraatio oli vähän siellä sun täällä. Mutta muista toki antaa palautetta. Kritiikkikin on sallittua :3

• Mystery Of Loners •Donde viven las historias. Descúbrelo ahora