∆ 4. osa ∆

206 19 0
                                    

Oli äidin syntymäpäivä. Äitini Holly kuoli, kun olin 10-vuotias, kaksi päivää myöhemmin kun Lily oli saapunut maailmaan. Isämme, Mike murtui äidin kuolemasta. Hän sai kuitenkin itsensä kuriin ja antoi kaiken rakkautensa minulle ja Lilylle. Ja sillä olemme selvinneet tähänkin päivään asti.

Sujahdin piha portistamme, ja vein vanhan pyöräni talomme seinää vasten nojaamaan. Talomme sinertävä maali oli jo rapistunut, se täytyisi maalata kohta uudelleen.

Hyppelehdin portaat ylös, ja kokeilin oven kahvaa. Se oli auki. Työnsin kotiavaimet takaisin shortsieni taskuun ja menin peremmälle taloon.

Astuin eteiseen, ja huomasin isän istuvan olohuoneen sohvalla pää käsissään. Laskin reppuni ja menin istumaan isän viereen. Takan päällinen oli täynnä valokuvia minusta, äidistä, isästä ja Lilystä. Jokaisesta oli yksi kuva ja niiden keskellä oli kuva meistä kaikista.

Halasin isääni ja painoin pääni tämän olkapäälle. Isä otti tämän päivän aina raskaiten. Minä muistin äidin iloisena ja nauravana, ja niin opetin Lilynkin muistamaan hänet. Sanoin kerran Lilylle, että äiti katselee ja suojelee meitä pilvien päältä.

"Mites koulussa meni?" isä kysyi ja pyyhkäisi silmiäkuomaansa.
Nojasin edelleen isän olkapäähän ja vastasin: "Hienosti." Isä nyökkäsi ja katsoi minua. Hän oli sinisilmäinen ja vaaleahiuksinen, kuten Lily, mutta minä näytin enemmän äidille. Ruskeat silmät ja suklaan ruskeat hiukset, ehkä hieman jopa punertavat. Isä antoi minulle suukon otsalle ja lähti keittiöön.

Kyyhkysen lentoTahanan ng mga kuwento. Tumuklas ngayon