Kyyhkysen lento

∆ 21. osa ∆

Heräsin auringon valoon, joka paistoi huoneeni ikkunasta. Räpyttelin silmiäni ja mietin missä oikein olin. Kirosin, kun muistin eilisen tapahtumat.

Suljin silmäni ja lähetin pyynnön taivaaseen. Toivoin, että Lilyllä oli kaikki kunnossa. Oloni oli edelleen turta Lilyn pois menon takia. Minä niin kaipasin eloisaa pikkusiskoani.

Pyyhkäisin silmäkulmaani, ja ajattelin: Olet itkenyt jo aivan tarpeeksi. Yritä edes keksiä jotain hyödyllistä tekemistä.

Nousin sängystäni ja lähdin tarkastelemaan huonettani. Se oli pieni, mutta pidin siitä.
Oven vieressä oli ovi kylpyhuoneeseen, ja oven toisella puolella oli iso kaappi.
Kurkistin sinne sisään, ja näin vaatteeni viikattuina kaapin hyllyillä. Hengarissa roikkui koulupukuni ja kenkäni olivat nätisti rivissä hengareiden alapuolella.
Kaappia vastapäätä oli sänkyni, ja sen vieressä pieni yöpöytä.
Ikkunan alla oli kirjoituspöytä, jossa oli muutama vetolaatikko.

Ei pahempi vankilaksi, ajattelin masentuneena.

Petasin sänkyni ja mietin mitä laittaisin päälleni. Katsoin lukujärjestystäni, mutta minua ei kiinnostanut mennä kouluun.

Minua ei kiinnostanut totella rehtori Jonesia. Ajattelin käydä lenkillä, kunhan vain saisin livahdettua kaikkien huomaamatta.

Oppilailla alkoivat tunnit aamu yhdeksältä, ja kello näytti nyt kymmentä vajaa yhdeksää. Kerkeäisin hyvin valmistautua lenkilleni, ja hiippailisin pois oppilaiden mentyä.

Vaihdoin lenkkivaatteet päälleni ja katselin ulos ikkunasta. Linnan pihalta vei hiekkatie alas kukkulalta pieneen kylään.

En ajatellut lähteä sinne, vaan halusin juosta järven ympäri. Sinne päin lähti pieni polku, joka mutkitteli hauskasti.