Kyyhkysen lento

∆ 23. osa ∆

Silmäni rävähtivät auki ja kiljuin kivusta. Tuntui kuin veitsi olisi tungettu sydämeeni.

Näin edessäni tutut kasvot, ne olivat Maxin. Hän ravisteli minua ja puhui minulle jotain.

"Destiny herää! Olet täällä, et missään muualla!" Max puhui ja ravisteli minua.

Uusi kivun aalto lävisti kehoani ja kirkaisin. Eih...lopeta, en jaksa enää... ajatukseni leijailivat päässäni.

Ilmavirtaus viilenti oloani, kun Maxin viereen kyykistyi toinen hahmo.

"Rauhoitu, ota se haltuun", viereeni tullut tyttö sanoi rauhallisesti ja laittoi kätensä korvieni päälle.

Huohotin raskaasti ja yritin noudattaa tytön ohjetta. Nopeasti oloni helpotti ja hengitykseni tasaantui.

"Kiitos", kuiskasin ja katsoin tyttöä. Tämä oli kaunis ja hänellä oli vaaleat pitkät hiukset. Tyttö nyökkäsi ja hymyili minulle aurinkoisesti.

"Taidat olla uusi täällä?" hän kysyi ja nyökkäsin vastaukseksi. "Olen Talia, mutta kutsu minua Taliksi", Talia esittäytyi ja ojensi kätensä.

Tartuin siihen ja esittelin itseni. "Destiny Sparrow, mutta kutsu minua Roseksi", sanoin ja hymyilimme toisillemme Talin kanssa.

Max katseli meitä kiinnostuneena ja rykäisi kurkkuaam. Vilkaisin häneen ja annoin hänen nostaa minut pystyyn.

"Mikä sinulle oikein tuli?" Max kysyi ihmeissään. Pudistin päätäni asiasta tietämättömänä.

Talia näytti mietitteliäälle ja hetken kuluttua hän sanoi: "Jouduit omiesi ajatustesi vangiksi." Katsoin Taliaa ihmeissäni. En ollutkaan kuullut ennen sellaisesta.

"Onko joku läheisesi kuollut nyt tässä vasta?" hän kysyi varovasti.

"Pikkusiskoni", kuiskasin ja räpyttelin silmiäni estääkseni kyyneliä valuasta.

Lily merkitsi minulle paljon. Hän oli oma pikku prinsessani ja se joka aina oli iloinen ja nauravainen. Ja nyt hän oli poissa.

Kuvassa Tal,
~Rose